Työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen virtuaalisten ympäristöjen avulla

Kuva: Jonne Renvall

Terveydenhuollon henkilöstö kokee maailmanlaajuisesti työstressiä ja riittämättömyyden tunnetta, jotka näyttäytyvät heikentyneenä työhyvinvointina, mikä vaikuttaa potilaan tai asiakkaan kohtaamiseen sekä hoidon laatuun (Li ym., 2024). Pahimmillaan heikentynyt työhyvinvointi voi johtaa loppuun palamiseen (burnout), jota on perinteisesti hoidettu erilaisilla psykososiaalisilla interventioilla, esimerkiksi stressin hallintakeinoja harjoittelemalla. Perinteisten tukimuotojen rinnalla voidaan enenevissä määrin hyödyntää teknologiaa ja virtuaalisia ympäristöjä työhyvinvoinnin edistämisessä, sillä ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä yksilölliseen että yhteisölliseen tukeen.

Immersiivisillä eli mukaansa tempaavilla tekniikoilla, jotka asettavat kokijan osaksi tapahtumaa, voidaan lisätä työnhallinnan tunnetta ja vähentää loppuun palamisen kokemuksia (Costa ym., 2024). Lisäksi VR-pohjaiset rentoutus- ja meditaatiotyökalut vaikuttavat hyödyllisiltä työympäristöissä (Riches ym., 2023). Esimerkiksi virtuaalitodellisuutta perinteisen audion ohella hyödyntävän meditaatiotyökalun on havaittu olevan tehokas keino vähentää kielteisiä mielialoja terveydenhuollon toimintaympäristössä (Tarrant ym., 2022). Lupaavuudestaan huolimatta pitkäaikaisvaikutuksia koskevan tiedon, kontrolloitujen tutkimusten ja luonnollisissa työympäristöissä toteutettujen tutkimusten rajallisuuden vuoksi johtopäätöksiä immersiivisten teknologioiden hyödyistä on kuitenkin tehtävä vielä varoen.

Työntekijöiden yhteistyötä voidaan tukea virtuaaliympäristössä lähes fyysisen läsnäolon tasolla, mutta ergonomia ja laitteiden käyttömukavuus ovat ratkaisevia keskittymisen ja palautumisen kannalta (Sánchez Rodríguez et al., 2025). Immersiiviset VR-ympäristöt voivat lisätä kognitiivista kuormitusta erityisesti passiivisissa tehtävissä; siksi on hyvä tarjota vaihtoehtoisia, ei-immersiivisiä työtapoja ja asynkronisia kanavia (Sánchez Rodríguez et al., 2025).

Osaamisen lisäämisen kannalta virtuaaliympäristöillä on tulevaisuudessa keskeinen merkitys. Ihmiskeskeinen XR-oppimisympäristö lisää kliinistä päättelyä tilastollisesti merkitsevästi jo lyhytaikaisen käytön aikana. Immersiivisten teknologioiden avulla oppiminen ei ole vain tiedon omaksumista, vaan myös kuormituksen hallintaa, turvallisen toiminnan harjoittelua ja ei-teknisten taitojen, kuten päätöksenteon ja tiimityön kehittymistä. (Mikkonen et al. 2024.)

Immersiiviset ympäristöt eivät ole pelkästään hyödyllisiä, sillä ne voivat kuormittaa käyttäjän aisteja, aiheuttaa terveyshaittoja ja heikentää todellisuuden hahmottamista. Lisäksi yksityisyys- ja eettiset kysymykset korostuvat, jos teknologiaa ei suunnitella vastuullisesti ja käyttäjälähtöisesti. (Msweli & Phahlane, 2025.)

Koulutusteknologioiden mahdollisuuksia lapsiperheiden kanssa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työhyvinvoinnin ja osaamisen tukena tutkitaan osana GrowWell-tutkimusryhmän tavoitteita.

Lähteet:

Ferrer Costa, J., Moran, N., Garcia Marti, C., Colmenares Hernandez, L. J., Radu Ciorba Ciorba, F., & Ciudad, M. J. (2024). Immediate impact of an 8-week virtual reality educational program on burnout and work engagement among health care professionals: pre-post pilot study. JMIR XR and Spatial Computing (JMXR)1, e55678. https://doi.org/10.2196/55678

Li, L. Z., Yang, P., Singer, S. J., Pfeffer, J., Mathur, M. B., & Shanafelt, T. (2024). Nurse burnout and patient safety, satisfaction, and quality of care: A systematic review and meta-analysis. JAMA Network Open, 7(11), e2443059. https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.43059

Mikkonen, K. et al. (2024). How Does Human-Centred Extended Reality Support Healthcare Students’ Learning in Clinical Conditions?. In: Särestöniemi, M., et al. Digital Health and Wireless Solutions. NCDHWS 2024. Communications in Computer and Information Science, vol 2083. Springer, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-031-59080-1_13

Msweli, N. T., & Phahlane, M. (2025). Health-Related Issues of Immersive Technologies: A Systematic Literature Review. Informatics, 12(2), 47. https://doi.org/10.3390/informatics12020047

Riches, S., Taylor, L., Jeyarajaguru, P., Veling, W., & Valmaggia, L. (2024). Virtual reality and immersive technologies to promote workplace wellbeing: a systematic review. Journal of Mental Health33(2), 253-273. https://doi.org/10.1080/09638237.2023.2182428

Sánchez Rodríguez, I., Bailo, L. B., Panizza, F., van Es, V. A. A., Alessi, M., Betta, M., & Ricciardi, E. (2025). Assessing the impact of virtual workplaces on collaboration and learning. Frontiers in Psychology, 16. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2025.1581029

Tarrant, J., Jackson, R., & Viczko, J. (2022). A feasibility test of a brief mobile virtual reality meditation for frontline healthcare workers in a hospital setting. Frontiers in Virtual Reality3, 764745. https://doi.org/10.3389/frvir.2022.764745

Kirjoittajat:

Marja Jaronen ja Hanneli Sinisalo

 

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi