Ajatus vei epätyön äärelle sekä kolumnisti Jyrki Lehtolan ja kumppanien (2012) Työväen teatteri -pamflettiin. Työn tekemisen perusolemusta pohditaan näin:
“– – jossakin työt on saatava tehtyä ja kolmen lapsen leikkien ja vaatimusten seassa sinulla on enemmän mahdollisuuksia pureutua keskittymistä vaativiin asioihin kuin työpaikallasi” (Lehtola ym. 2012).
Työyhteisöhäiriköt löytyvät läheltä
Lienee tuttua, että työpaikalle mennään “töihin”, mutta avokonttorissa ei pysty keskittymään. Kollegat ja opiskelijat keskeyttävät. Hetkinen, onko kollega ja opiskelija keskeyttäjä, häirikkö? Näin koettiin kysyttäessä kuormitustekijöitä ammatillisen opetus- ja ohjaushenkilöstön työssä. Kaivattiin pelisääntöjä, jotta saisi tehdä ajatustyötä. Aikaa tehdä työtä.
Etäajan jälkeen paluu kampukselle oli suositeltavaa ja kollegoita olikin “ihana nähä”. Töiden luonne on ehkä muuttunut, kun tunne on usein tämä:
“Työpaikalle mennään silloin, kun leikitään töitä, esitetään modernia työväen teatteria. Siellä me aikuiset ihmiset joudumme täyttämään kalenterimme valheellisella informaatiolla ja keksityillä palavereilla, jotta muut eivät varastaisi aikaamme ja meille jäisi sitä edes vähän työmme tekemiseen työaikana.” (Lehtola ym. 2012.)
Kiire – mikä ihana sana
Kiire on edelleen suosittu ja hyväksytty (teko)syy olla tekemättä asioita. Tekemättömien töiden koppaan menevät edelleen helposti työt, joita emme osaa tai jotka tuntuvat liian haastavilta tai aikaa vieviltä. Sen sijaan, että luokittelisimme työtehtävät kiireellisiin, jossain vaiheessa hoidettaviin sekä tarpeettomiin, jäämme helposti odottamaan, että liian haasteelliset tehtävät tekisi joku muu tai aika hoitaisi ne puolestamme. Otamme vastaan uusia tehtäviä, mutta emme henno luopua vanhoista tutuista tehtävistä, jotka jo osaamme. Palavereissa istuminen on myös helppo tapa täyttää työaikaa hyväksytysti.
Onhan palaverikulttuuri jo jalostunut Lehtolan pamfletin ajoista. Toki me edelleenkin valitamme ajanpuutteesta.
”– – vaikka meillä on työpaikallamme usein kylliksi aikaa. Käytämme sitä vain oman aikamme kannalta joskus hieman itsetuhoisasti kuten kyttäämällä ja arvuuttelemalla, mitä viereisen pöydän tyyppi tekee ajallaan; vähän niin kuin peruskoululainen, joka suu auki tuijottaa vierustoveria, joka jo nyt sai kokeen valmiiksi.” (Lehtola ym. 2012.)
Ihanteena loppuun palaminen
Työmotivaatiotutkimuksessa psykologi Frederick Herzbergin teoria vuodelta 1959 on edelleen käyttökelpoinen. Sen mukaan ihmisellä on tarve toteuttaa potentiaaliaan, mutta myös välttää kipua ja menetystä (Herzberg 2003). Tämän vuoksi ajaudumme filosofi Pekka Himasen sanoin ”moitteettoman oleskelun kulttuuriin”, jossa jokainen yrittää olla rennon ja pätevän näköinen, vaikka sisimmässään pelkää jäävänsä kiinni jostakin tietämättömyydestä. Ajammeko tällä eetoksella itsemme ylpeänä loppuun?
”Me olemme ylpeitä siitä, että teemme liian pitkää päivää, joka sekoittaa päämme ja terveytemme. Syytä olisi pohtia, mitä tein väärin, mikä on työkulttuurissa tai itseni hallinnassa niin pielessä, että taas päädyin tekemään kahdentoista tunnin päivän.” (Lehtola ym. 2012.)
Työväen teatterin kirjoittamisesta on jo yli 10 vuotta. Työelämä on kehittynyt. Onhan?
Tulevaisuuden näkymiin pureudumme seuraavassa blogitekstissämme “Työelämä muuttuu 2: Arvostuksen, luottamuksen ja vuorovaikutuksen merkitys korostuu tulevaisuudessa”.
Kirjoittajat: Annukka Tapani, yliopettaja, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri & Merja Sinkkonen, yliopettaja, Soveltavan tutkimuksen keskus
Kuva: Pixabay
Lähteet:
Aivorauhasta hyvinvointia -tutkimushankkeen nettisivut: https://projects.tuni.fi/aivorauhaa/
Herzberg, F. (2003). One more time: How do you motivate employees? Harvard Business Review 2003: 1 January, 87–96.
Lehtola, J., Tuominen, S. & Pohjakallio, P. (2012). Työväen teatteri. Eva.
Sinkkonen, M. & Tapani, A. (2022). Epätyö syö työn tuloksellisuutta. https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/teema2/epatyo-syo-tyon-tuloksellisuutta/
Tapani, A. & Mäki-Ontto, T. (2023). ”Vähemmän tärkeät työt vievät enimmän osan ajasta – aivokuorma ammatillisen opetus- ja ohjaushenkilöstön arkityössä”. TAMK-konferenssi – TAMK Conference 2023. Estradilla tamkilaisten tiedot, taidot ja osaaminen, 69–75. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7266-78-6
Kommentit