Heräätkö aamuyöstä etkä saa enää unta? Kyse voi olla vaihdevuosien ensioireista, jos olet yli 40-vuotias. Vaihdevuosioireet ovat moninaisia ja niiden vaikeusaste vaihtelee yksilöittäin. Tavallisimpia oireita ovat unihäiriöt, kuukautiskierron muutokset, sydämentykytykset, kuumat aallot, nivelvaivat ja limakalvo-oireet. Lisäksi voi esiintyä alakuloa, voimattomuutta, ärtyneisyyttä, aivosumua tai tunnetta, ettei ole oma itsensä… hengästyttääkö vai tuntuuko tutulta?
Menopaussi eli viimeiset kuukautiset ajoittuvat yleensä 45-55 vuoden ikään, mutta oireilu alkaa usein jo useita vuosia ennen tätä. Estrogeenitasojen vaihtelu ja väheneminen vaikuttavat laajasti koko elimistöön, ”päästä jalkoihin”. Oireilu kestää keskimäärin yli seitsemän vuotta. Arviolta 60–86 % vaihdevuosi-ikäisistä kokee häiritseviä ja merkittävästi arkea kuormittavia oireita (Vaihdevuodet: Käypä hoito -suositus 2025).
Vaikutukset työkykyyn
Vaikeat tai hoitamattomat vaihdevuosioireet voivat heikentää elämänlaatua ja vaikeuttavat työssä jaksamista ja palautumista. Tutkimusten mukaan ne lisäävät sairauspoissaoloja, lääkekustannuksia ja voivat kasvattaa työkyvyttömyyden riskiä. (Kupiainen ym. 2025; Saarinen ym. 2024.) Britannialaisessa tutkimuksissa on havaittu, että jopa 10% vaihdevuosi-ikäisistä siirtyy pois työelämästä oireilun vuoksi (Bazeley ym. 2022).
Samaan elämänvaiheeseen osuu usein muitakin kuormitustekijöitä, kuten vastuu perheen arjesta ja ikääntyvien läheisten hoivasta. Tästä huolimatta vaihdevuodet ovat työelämässä edelleen pitkälti näkymätön ja vähän käsitelty ilmiö.
Kohti työkykyjohtamisen ydintä
Vaihdevuosien huomioiminen ei ole pelkästään yksilökysymys, vaan osa organisaatioiden vastuullista ja ennakoivaa työkykyjohtamista. Euroopan menopaussi- ja andropaussiyhdistys (EMAS) suosittavat vaihdevuosioireisten huomioimista työpaikoilla (Rees ym. 2021). Myös Työterveyslaitoksen raportin mukaan työpaikoilta puuttuu usein käytäntöjä, joilla vaihdevuosioireiset huomioitaisiin järjestelmällisesti (Kupiainen ym. 2025).
Vaihdevuosioireet koetaan usein henkilökohtaisena asiana, josta ei ole helppo puhua työpaikalla. Saatetaan pelätä leimautumista tai työkyvyn kyseenalaistamista tai ajatusta, ettei aihe kuulu työpaikalle. Vaihdevuosissa olevat voivat kokea jäävänsä vaille tarvitsemaansa tukea työelämässä. Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa työntekijä sinnittelee yksin oireidensa kanssa ja etsii yksilöllisiä ratkaisuja työssä selviytymiseen, vaikka seuraavilla pienilläkin muutoksilla työssä voitaisiin helpottaa työarkea merkittävästi.
Avoin ja sensitiivinen toimintakulttuuri
Keskeistä on luoda avoin ilmapiiri ja keskustelukulttuuri, jossa vaihdevuosista voidaan puhua luontevasti. Tietoisuuden lisääminen vaihdevuosista, oirekirjosta ja niiden vaikutuksesta työhön vähentää stigmaa ja helpottaa tuen hakemista. Kun vaihdevuodet tunnistetaan osaksi työelämää, niistä voidaan puhua luontevammin.
Esihenkilöiden tuki
Esihenkilöiden rooli on keskeinen. Heiltä ei vaadita erityisasiantuntijuutta, vaan kykyä kuunnella, ymmärtää ja kohdata työntekijä sensitiivisesti. Aiheen puheeksi ottaminen voi olla luonteva osa osaamis- ja tavoitekeskusteluja, samoin kuin pienten lasten vanhempien perheen ja työn yhteensovittaminen. Tarvittaessa tulisi osata ohjata työterveyspalvelujen piiriin.
Työterveyshuollon rooli
Työterveyshuollon ammattilaisten osaamista tulee lisätä ja työterveyspalvelujen tulisi kattaa vaihdevuosioireet osana työkyvyn tukea. Myös työpaikkaselvityksissä nämä tekijät olisi hyvä tunnistaa ja esittää muutosehdotuksia työnantajalle.
Joustavat työjärjestelyt helpottavat työssäjaksamista. Esimerkiksi mahdollisuus etätyöhön, joustaviin työaikoihin sekä työn tauottamiseen tukee työssä jaksamista.
Työympäristön huomioiminen
Pienetkin muutokset voivat auttaa, kuten hyvä ilmanvaihto, säädettävä lämpötila ja rauhallinen työtila tukevat arjessa selviytymistä. Myös työvaatteet tulisivat olla hengittäviä luonnonkuitumateriaaleja. Käypä hoito- suositus esittää, että työnantajien tulee turvata terveellinen, turvallinen ja syrjimätön työpaikka kaikille työntekijöille.
Lopuksi
Vaihdevuodet ovat pitkä elämänvaihe, joka koskettaa merkittävää osaa työikäisestä väestöstä. Vaikka oireet voivat pahimmillaan heikentää toiminta- ja työkykyä, vaihdevuodet eivät ole pelkästään kielteinen elämänvaihe. Ne merkitsevät myös siirtymää uuteen voimaannuttavaan elämänvaiheeseen. Työelämässä vaihdevuosi-ikäiset ovat usein kokeneita, osaavia ja sitoutuneita ammattilaisia eli merkittävä voimavara, jota ei ole varaa menettää.
Vaihdevuosien huomioiminen työelämässä ei ole vain hyvinvointiteko, vaan myös strateginen valinta, jolla turvataan osaaminen, työkyky ja työurien jatkuvuus. Voisiko sinun työpaikkasi olla edelläkävijä vaihdevuosien huomioimisessa työelämässä?
Vaihdevuosiosaamisen toimintamallin kehittäminen VAITO-hanke
TAMKin koordinoima Vaihdevuosiosaamisen toimintamallin kehittäminen VAITO-hanke (ESR+) lisätään perusterveyden- ja työterveyshuollon ammattilaisten vaihdevuosiosaamista koulutuksien avulla- Ensimmäisistä koulutuksista ovat tullut hyvää palautetta ja osaamistarve on tunnistettu. Koulutusmateriaalit löytyvät VAITO-verkkosivuilta kaikkien hyödynnettäväksi.
VAITO-hankkeessa kehitetään myös toimintamalli vaihdevuosi-ikäisten hoitoon ja ohjaukseen. Korento ry:n verkkosivuille tullaan julkaisemaan kaikille avoin vaihdevuositietoportaali. Lue lisää: https://projects.tuni.fi/vaito/
Kirjoittaja:
Maija Koivunen, kätilötyön lehtori, VAITO-hankkeen projektipäällikkö
LÄHTEET:
Bazeley, A., Marren, C. & Shepherd, A. 2022. Menopause and the Workplace. Fawcett Society 2022
Kupiainen, M., Unkilö, K., Varanka-Ruusak, T. & Ruokolainen, M. 2025. Vaihdevuodet ja työ. Vaihdevuosi-ikäisten työkyvyn tukeminen työpaikoilla ja työterveyshuollossa. Työterveyslaitos raportti.
Rees, M., Bitzer, J., Cano, A., Ceausu, J., Chedraui, P., Durmusoglu, F., Erkkola, R., Geukes, M., Godfrey, A., Goulis, D.G., Griffiths, A., Hardy, C., Hickey, M., Lindén Hirschberg, A., Hunter, M., Kiesel, L., Jack, J., Lopes, P., Mishra, G., Oosterhof, H., Pines, A., Riach, K., Shufelt, C., van Trotsenburg, M., Weiss, R. & Lambrinoudaki, I. 2021. Global consensus recommendations on menopause in the workplace: A European Menopause and Andropause Society (EMAS) position statement. Maturitas 151, 55-62. https://doi.org/10.1016/j.maturitas.2021.06.006.
Saarinen, T., Savukoski, S., Pesonen, P., Vaaramo, E., Laitinen, J., Varanka-Ruuska, T., Ala-Mursula, L. & Niinimäki, M. 2024. Climacteric status at age 46 is associated with poorer work ability, lower 2-year participation in working life, and a higher 7-year disability retirement rate: a Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Menopause 31 (4), 275-281.
Vaihdevuodet. Käypä hoito- suositus, 2025 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistys ry:n ja Suomen Menopaussitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025. https://www.kaypahoito.fi/hoi50137
Kommentit