Hyppää sisältöön
TAMK-blogi

Älykäs latausjärjestelmä hyötyajoneuvoille

— Arja Hautala
Tampereen ammattikorkeakoulussa kehitetty energiavarasto

Sähkökäyttöisiä hyötyajoneuvoja ja työkoneita alkaa tulla markkinoille enenevässä määrin ja niiden latausvaatimukset ovat yhtä moninaiset kuin käyttökohteetkin. Päästöjen vähentämiseen sitoutuminen edellyttää nollapäästöisten ajoneuvojen käytön lisäämistä ja sähköinen voimalinja on tähän tarkoitukseen ehkä soveltuvin erityisesti kaupunkiympäristöissä.

Eri ajoneuvoja käytetään kuitenkin eri tarkoituksiin ja eri vuorokauden aikoina. Tämän tyyppisten ajoneuvojen akkukapasiteetti on varsin suuri, esimerkiksi tyypillisen 16-18 tonnin sähkökäyttöisen jakeluauton akkukapasiteetti on 200 kWh:n luokkaa. Tällöin autoissa olevaa energiakapasiteettia voi hyödyntää sekä sähköverkossa (Vehicle to Grid, V2G), esimerkiksi tasoittamaan kulutuspiikkejä että muissa ajoneuvoissa (Vehicle to Vehicle, V2V). Energian siirtomahdollisuus parantaa myös poikkeustilanteisiin varautumista esimerkiksi sähkökatkojen ja laiterikkojen varalta.

eTruck-alusta kerää teknistä dataa ajoneuvoista reaaliajassa

Tampereen ammattikorkeakoulu on rakentanut ja kehittänyt IoT-teknologiaan perustuvan sähköisten hyötyajoneuvojen kehittämisalustan, joka kerää ja lähettää reaaliaikaista dataa Suomessa ja Italiassa operoivista sähköisistä hyötyajoneuvoista. Tämä eTruck-alustan (kuva ) kehittäminen aloitettiin vuonna 2015 ja siitä lähtien se on kerännyt teknistä dataa ajoneuvoista reaaliajassa. Pohjoismaiden ensimmäinen täysin sähkökäyttöinen kuorma-auto aloitti operoinnin 2015 ja autoon asennettiin tiedonkeruujärjestelmä heti alussa.

Nyt tämä data mahdollistaa tekoälyn hyödyntämisen ajoneuvojen toiminnan analysoinnissa ja kerätyn datan yhdistäminen avoimeen dataan (liikenne, sää jne) tuo uusia mahdollisuuksia tekoälyn päätöksentekoon. Näin ollen myös tulevien ajosuoritteiden ennustaminen mahdollistuu ja olosuhteiden muutokset voidaan myös ottaa huomioon.

TAMK on myös kehittänyt siirrettävän energiavaraston, jota voidaan ladata useasta eri lähteestä uusiutuvat energialähteet (mm. aurinko- ja tuulienergia) mukaan lukien. Vastaavasti energiavarastoa voidaan purkaa usealla eri tavalla: CCS-, CHAdeMO- ja Type2-lataus sekä perinteiset yksi- ja kolmivaiheliitännät. Energiavarastosta saadaan sekä tasa- että vaihtovirtaa yleisimmillä jännitteillä. Tämä energiavarasto tullaan liittämään TAMKin älykkääseen latausjärjestelmään, jolloin energiaa voidaan siirtää tehokkaasti varastosta ja ajoneuvosta toiseen.

Teksti: Osaamispäällikkö Aija Paananen ja projektityöntekijä Tuomo Leppäkoski, Teollisuuusteknologia, TAMK
Kuva: Tuomo Leppäkoski

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Biokiertotaloutta edistämässä Namibiassa

Onnistunut työpaja vaatii paljon suunnittelua, viestintää ja organisointia, erityisesti kun se toteutetaan toisessa maassa. Myöskään kärsivällisyydestä ei ole haittaa, kun eri kulttuurien käsitykset tapahtuman järjestämisestä kohtaavat. Tärkeää on luotettavat kumppanit ja hyvät verkostot. Osallistujien aktiivisuus ja halukkuus jakaa osaamistaan tuo projektiin asiasisältöä ja kiittävä palaute työniloa. Melkein kahden viikon intensiivinen periodi maaliskuussa Namibiassa toi kumpaakin.

Tarinoilla kiinni traumainformoituun työotteeseen

ESR+ Traumainformoitu työote – Uutta osaamista työelämään -hankkeen asiantuntijat osallistuivat vierailevina puhujina Sosiaalialan asiantuntijapäiville 5.3.2024 pohtien traumatietoista työskentelyä sosiaalialalla jopa yli 400 sosiaalialan ammattilaisen kanssa. Esitys toteutettiin tarinoiden kautta, kuljettaen asiakkaan ja työntekijän tarinaa haavoittuvuuksineen rinnakkain. Toteutustapaa kiitettiin vaikuttavaksi ja koskettavaksi. Hankkeessa tullaan toteuttamaan henkilöstökoulutusta yhteistyössä eri hyvinvointialueiden kanssa, luoden sote-aloille moniammatillista koulutusmallia traumainformoidun työotteen juurruttamiseksi.

Hyvinvointia hybridisti -hanke: Parempaa tulevaisuutta kannattaa muistella

Tulevaisuuden muistelu kuulostaa nurinkuriselta; miten tulevaisuutta voi muistella ja miksi niin kannattaisi tehdä? Tulevaisuuden muistelu on alkujaan ratkaisukeskeinen ja asiakaslähtöinen vuoropuhelumenetelmä, mutta siitä on erilaisia sovelluksia. Perusideana on, että asetutaan tulevaisuuteen ja kuvitellaan, miten asiat ovat, kun ne ovat ratkenneet myönteisesti. Siitä tulevaisuudesta käsin ”muistellaan” taaksepäin, mitä on tapahtunut; mikä mahdollisti myönteisen kehityksen, kuka teki ja mitä.