Kestävä liikkumisen prosumerismi on tiedon tuottamista, osallistumista ja jakamistaloutta
Osana Urban Prosumers -hanketta tammikuussa 2026 kokoontui asiantuntijoita keskustelemaan fasilitaattorin johdolla tuottaja-kuluttaja (prosumer) mallin mukaisista kestävän liikkumisen hyvistä käytänteistä ja malleista, haasteista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Osallistujat edustivat Tampereen kaupunkiorganisaatiota, kansalaisyhteiskuntaa, tieteellistä tutkimusta ja alaan linkittyviä yrityksiä.
Joukkoistettu tiedontuotanto, esimerkiksi pyöräilyagentit, nousi esiin haastatteluissa hyvänä mallina. Pyöräilyagentit tuottavat systemaattisesti ja reaaliaikaisesti tietoa talvipyöräilyn olosuhteista ja kunnossapidon laadusta kunnille ja tieviranomaisille. Agenttien panos johtaa konkreettisiin parannuksiin, mikä sitouttaa ja vahvistaa toimijuutta. Esimerkkinä osallistumiseen motivoivasta ”jokapäiväisestä prosumerismista” on liikkumisen tietojen (matkustustapa, reitti ja päästöt) kerääminen digitaalisilla sovelluksilla, jotka tarjoavat samalla konkreettisia etuja, kuten alennuksia tai etusijan liikennevaloissa.
Paikallisten kokeilujen (esim. jaetut polkupyörät ja tavarapyörät) onnistumisen edellytys on asukkaiden aktiivinen osallistuminen testaukseen, viestintään ja palautteen antoon usein epävirallisten kanavien kautta. Kaikki tämä vahvistaa luottamusta, omistajuutta ja uusien liikkumisratkaisujen hyväksymistä. Jakamistalouden malleja ovat esimerkiksi taloyhtiöiden yhteiset ajoneuvot, pysäköintiratkaisut, ja kimppakyydit sekä epäviralliset järjestelyt, kuten yhdessä järjestetyt koulu- tai päiväkotimatkat. Ne lisäävät olemassa olevien resurssien käyttöastetta ja vähentävät yksityisautoilun tarvetta. Osallistumista helpottaa tuttu ja paikallinen mittakaava.
Tunnistettuja haasteita
Skaalaamisen ja valtavirtaistamisen esteitä ovat esimerkiksi tiukat tietosuojan tulkinnat, mikä vähentää tiedon jakamisen avoimuutta ja motivaatiota osallistua. Hankintaprosessit nähtiin esteenä siirtymisessä kokeiluista ja projektirahoituksesta pysyviin ja skaalattaviin ratkaisuihin. Myös vastuukysymykset hidastavat prosumerismia: viranomaiset pelkäävät vastuuriskejä, kun taas asukkaat ovat haluttomia ottamaan muodollista vastuuta, vaikka selvää kiinnostusta ja kysyntää uusille liikkumisratkaisuille olisi. Estävinä ja rajoittavina tekijöinä esiin nousivat myös pienen mutta äänekkään vähemmistön vastustus päätöksenteossa erityisesti asunto-osakeyhtiöissä ja -yhdistyksissä. Esteenä on myös individualistinen kulttuuri, koetun yhteisön puute ja heikko samaistuminen yhteisiin tavoitteisiin. Osallistumisväsymys tutkimus- ja kehityshankkeisiin, joiden tulokset eivät näy lähiympäristössä, nostettiin myös yhdeksi haasteeksi.
Kaupungit mahdollistajina
Kaupunkien roolia tulisi vahvistaa prosumerismin mahdollistajana valvovan roolin sijaan. Ne voisivat tarjota alustoja, yksinkertaistaa prosesseja, mahdollistaa tilojen ja infrastruktuurin käyttöä ja viestiä onnistuneista esimerkeistä. Osallistumisen hyödyt pitäisi saada näkyviksi: miten jaettu liikkuvuus vähentää päästöjä, parantaa palveluita tai säästää kustannuksia. Tulevaisuudessa jaetut ajoneuvot ja joustavat kimppakyydit eivät ole enää niche-kokeiluja, vaan arkipäivän vaihtoehtoja. Digitaaliset alustat ja yksinkertaiset koordinointityökalut nähtiin keskeisinä mahdollistajina muutokselle. Kaupunkien tulisi priorisoida olemassa olevien resurssien – ajoneuvojen, pysäköintipaikkojen, katujen ja ajan – tehokkaampaa käyttöä sen sijaan että rakennetaan uutta, mikä on linjassa ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja kaupunkien elinvoiman tavoitteiden kanssa. Uusien kohderyhmien osallistamista pidettiin tärkeänä: lapset, nuoret, vanhukset ja erityistarpeita omaavat ryhmät ovat tärkeitä, mutta tällä hetkellä aliedustettuina liikkumisen suunnittelun ja kokeilujen edistäjinä.
Asiantuntijat näkivät tärkeänä, että kestävän liikkumisen prosumerismin tulisi mahdollistaa yhtä aikaa taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia ja kokemuksellisia motiiveja. Samoin mahdollista tulisi olla sujuva liikkuminen roolista toiseen käyttäjänä, rahoittajana, järjestäjänä ja innovaattorina. Prosumerismilla on taipumus kukoistaa siellä, missä ihmiset tuntevat kuuluvansa yhteisöön, kokevat luottamusta ja näkevät muidenkin osallistuvan.
Kirjoittaja: Silja Kostia, yliopettaja, Rakennettu ympäristö ja Biotalous ja Timo Rainio, lehtori, Teollisuusteknologia
Kuva: Adobe Stock kuvapankki, Pikselstock
Lähteet:
Urban Prosumers -hankkeen verkkosivuille on kerätty esimerkkejä kestävästä liikkumisesta ja logistiikasta Tampereelta ja muista Suomen ja Euroopan kaupungeista Ratkaisuja liikkumiseen | Urban Prosumers | Tampereen korkeakouluyhteisö
Kommentit