Hyvinvointia hybridisti -hanke: Parempaa tulevaisuutta kannattaa muistella

Tulevaisuuden muistelu kuulostaa nurinkuriselta; miten tulevaisuutta voi muistella ja miksi niin kannattaisi tehdä? Tulevaisuuden muistelu on alkujaan ratkaisukeskeinen ja asiakaslähtöinen vuoropuhelumenetelmä, mutta siitä on erilaisia sovelluksia. Perusideana on, että asetutaan tulevaisuuteen ja kuvitellaan, miten asiat ovat, kun ne ovat ratkenneet myönteisesti. Siitä tulevaisuudesta käsin ”muistellaan” taaksepäin, mitä on tapahtunut; mikä mahdollisti myönteisen kehityksen, kuka teki ja mitä.

ESR-rahoitteisessa Hyvinvointia hybridisti hankkeessa käsiteltiin laajasti sote-palvelujen tuottamista hybridisti etä- ja lähipalveluina. Hankkeen lopussa sovellettiin Tulevaisuuden muistelu -menetelmää yhteistyökumppaneille suunnatuissa työpajoissa Helsingissä, Porissa ja Ylöjärvellä tarkoituksena kuvailla tavoiteltua tilannetta vuonna 2030. Kolmivaiheisessa pienryhmätyöskentelyssä hahmoteltiin aluksi haluttua myönteistä tulevaisuutta. Tulevaisuutta oli sallittua kuvitella vapaana tämänhetkisistä tai muista rajoituksista. Sitten pohdittiin, mikä tämän tulevaisuuden mahdollisti ja millaista osaamista, valmiuksia ja asennetta se vaati. Lopuksi kuviteltiin ja kuvailtiin tulevaisuuteen 2030 sijoittuva hyvin sujunut ”asiakaskohtaamistilanne” tms. yksityiskohtaisesti ja elävästi kuin se olisi muisto menneestä.

Työpajoihin osallistui yhteensä 24 henkilöä sote-alan organisaatioista (Eskot, Valpro, Satakunnan HVA psykiatria, Sininauha Hki, Satakunnan Monikulttuuriyhdistys, DIAK, Aspu-hanke) ja näiden asiakkaista edustaen mm. psykososiaalista tukea, asumisen tukea, päihdetyötä, kansainvälisen osallistumisen tukea sekä työvalmennusta. Lisäksi osa hanketyöntekijöistä osallistui työskentelyyn.

Tulevaisuuden muistelu ei ollut helppoa, koska nykyarjesta irtautuminen on haastavaa. Työpajoissa kuitenkin tuotettiin yli 200 PostI-it -lappua toivotussa tulevaisuudessa vuonna 2030 hyvin olevista asioista sekä näihin johtaneista syistä. Karkeasti ryhmitellen nämä käsittelivät (digi)teknologiaa, hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja viestintää, sekä palvelujärjestelmää, yhteistyötä ja yhteiskuntaa. Yleistäen voi sanoa, että paremmassa tulevaisuudessa aidosti toimivan digi- ja muun teknologian tukemana inhimillinen asiakaskeskeinen vuorovaikutus toteutuu, kun asioita viestitään ja hoidetaan eri tahojen saumattomassa yhteistyössä asiakkaalle ja palvelun tuottajille selkeässä palvelujärjestelmässä, jonka kehityksen yhteiskunta mm. lainsäädännön ja rahoituksen turvin mahdollistaa.  Lisäksi työpajoissa tuotettiin tarinoita mm. kuvitteellisista, ihanteellisista asiakastilanteista ja palvelupoluista vuonna 2030. Tehtiin siis tulevaisuusmuotoilua kunkin osallistujatahon toimintaan liittyen.

Tulevaisuuden muistelu auttaa toimimaan halutun tulevaisuuden toteutumisen eteen, joten tulevaisuutta kannattaa muistella. Osallistujien tulevaisuusajattelua rohkaistiin ja työpajojen tärkein anti olikin se, että osallistujat aikoivat viedä aloitettua tulevaisuustyötä eteenpäin omissa organisaatioissaan. Koosteet työpajoista toimitettiin osallistujille ja yksi tapa edetä organisaatioissa olisi katsoa ”laput” sekä tarinat uudestaan läpi ja ryhmitellä niitä sen mukaan, kuinka helppoa, millä aikajänteellä ja kenen käsissä asioiden kehittäminen on. Aloittaa voisi helpoimmista ja nopeimmin toteutettavista asioista.

Hyvinvointia hybridisti -hankkeessa ammattilaiset ja palvelujenkäyttäjät yhteiskehittivät etä- ja lähipalveluja ja niiden digiteknologiavalmiuksia sekä toimivuutta, vuorovaikutus- ja arviointiosaamisia, palveluiden saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi. Yhteiskehittämisessä jäsennettiin ja mallinnettiin etäpalveluiden kehittämiskohteita, digiteknologiavalmiuksien, vuorovaikutus- ja arviointiosaamisen näkökulmista.

Hanke edisti kestävää kehitystä, hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta tuottamalla ratkaisuja kestävän palvelutuotannon toteuttamiseen. Hanketta rahoitti ESR (Euroopan sosiaalirahasto) osana Euroopan Unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Hankkeessa Metropolia koordinoi yhteistyötä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kanssa. 

 

Teksti:
Mika Boedeker, TAMK, Liiketalous ja media
Lea Saarni, TAMK, Soveltavan tutkimuksen keskus
Kuva: AdobeStock

 

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi