TAMKissa hankkeen pilotteja on toteutettu Software Engineering- ja Environmental Engineering
-tutkinnoissa. Ensimmäiset kaksi pilottiopintojaksoa toteutettiin syksyllä 2025 (Lähteenmäki & Korpela, 2025), ja tänä keväänä on toteutettu toiset kaksi.
Environmental Engineering- ja Textile and Material Engineering -tutkinto-ohjelmissa suomen kieltä integroitiin Working life competences -opintojaksoon, joka on 5 opintopisteen laajuinen ja suunnattu toisen vuoden opiskelijoille. Ammattiaineen opettajina toimivat Appu Haapio-Karjalainen ja Matilda Kosunen ja S2-ohjaajana Annina Korpela.
Tavoitteena opintojaksolla oli vahvistaa opiskelijoiden työelämätuntemusta, auttaa opiskelijoita tunnistamaan ja ilmaisemaan vahvuuksiaan työntekijöinä sekä rohkaista heitä työnhakuun englanniksi ja suomeksi. Opiskelijat perehtyivät suomalaiseen työkulttuuriin ja työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Työelämän käytäntöjä tarkasteltiin myös etiikan ja kestävyyden näkökulmista. Opiskelijat harjoittelivat hakukirjeen, CV:n ja video-CV:n tekemistä kahdella kielellä. He myös laativat urakartan, jossa pohtivat suomen kielen merkitystä työelämässä ja tulevalla urallaan. Lisäksi tunneilla harjoiteltiin hissipuheita ja muita työelämän puhetilanteita, esimerkiksi miten lähestytään potentiaalista työnantajaa puhelimitse ja miten avataan kahvipöytäkeskustelu työpaikalla suomeksi.
Opiskelijoiden antama palaute on ollut myönteistä: erityisesti käytännön puheharjoitukset koettiin hyödyllisiksi ja motivoiviksi. Virheiden tekemisen pelko lieventyi, kun harjoituksia tehtiin pienryhmissä kannustavassa ilmapiirissä. Työelämän suomenkielistä sanastoa ja kielioppiasioitakin oli jäänyt opiskelijoilla mieleen.
Software Engineering -tutkinto-ohjelmassa suomen kieltä integroitiin Professional Software Development -opintojaksoon, joka on 10 op:n projektikurssi neljännen vuoden opiskelijoille. Ammattiaineen opettajina toimivat Petteri Jekunen ja Tony Torp ja S2-ohjaajana Eija Lähteenmäki. Yhtenä suomen kielen osaamistavoitteena oli, että opiskelija pystyy kuvaamaan osaamistaan ja vahvuuksiaan suomeksi. Opiskelijat mm. laativat avoimen hakemuksen, jossa kertoivat osaamisestaan ja kiinnostuksen kohteistaan sekä ilmaisivat toiveensa päästä tiettyyn rooliin projektissa. Lisäksi tavoitteena oli, että opiskelija pystyy ainakin jonkin verran kertomaan, mitä hänen tiiminsä projektissa tehdään tai on tehty. Opiskelijat siis oppivat ja harjoittelivat suomea, jota tarvitaan projektin eri vaiheissa, esimerkiksi palavereissa, sähköpostiviestinnässä ja lopputuotteen esittelyssä asiakkaalle. Opiskelijat mm. kirjoittivat suomenkielisen projektisuunnitelman ja pitivät projektin tuloksena syntynyttä sovellusta esittelevän pitchauksen osin suomeksi. Kurssin lopussa valmistauduttiin myös työn hakemiseen ja työhaastattelutilanteisiin suomen kielellä.
Palautteissa opiskelijat kertoivat käyttäneensä suomen kieltä, oppineensa hyödyllistä sanastoa ja saaneensa valmiuksia työnhakuun. Integroinnin hyötyä kuvattiin mm. näin:
“Presenting my project in Finnish was a big motivation.”
“Its a good bridge for the integration of the courses and Finnish work life.”
Kielitaidon kehittyminen vaatii aktiivisuutta, rohkeutta ja ennen muuta jatkuvaa harjoittelua. Palautelomakkeen kysymykseen, saivatko opiskelijat kurssin aikana lisää rohkeutta käyttää suomen kieltä, yksi opiskelija totesi: “Yes I did, but I still think that its really hard to get good in finnish language. I can talk, but I am really far from being comfortable in the language.” Olisi siis tärkeää, että opiskelijoilla olisi jatkuvasti tilanteita, joissa he voivat oppia ja harjoitella suomea ja saada sen myötä suomen kielen taidon luontevaksi osaksi ammattitaitoaan. Tarjoamalla kaksikielisiä oppimisympäristöjä, esimerkiksi opintojaksoja, joissa suomen kieltä on integroitu ammattiopintoihin, oppilaitos luo opiskelijoille mahdollisuuksia jatkuvaan harjoitteluun ja tukee heitä kohti sujuvaa ammatillista viestintää.
KaksKo-hankkeessa toteutetut pilottiopintojaksot ja niistä saadut kokemukset toimivat pohjana kaksikielisen pedagogiikan mallille, jonka työstämistä jatkamme syksyllä. Malli julkaistaan kaikkien ammattikorkeakoulujen käyttöön hankkeen päättyessä keväällä 2027.
Lisätiedot ja lähteet:
Kaksikielinen korkeakoulutus – KaksKo. (Ei pvm.). Esittely. Haettu 5.6.2026. https://projects.tuni.fi/kaksko/esittely/
Lähteenmäki, E. & Korpela, A. (9.10.2025). TAMKin KaksKo-pilotit saivat näkyvyyttä Kielten ja viestinnän opetuksen päivillä. TAMK-blogi. https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/hanketoiminta/tamkin-kaksko-pilotit-saivat-nakyvyytta-kielten-ja-viestinnan-opetuksen-paivilla/
Vartiainen, P. (1.8.2025). KaksKo rakentaa siltaa tutkintokielestä työelämän kieleen. TAMK-blogi. https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/hanketoiminta/kaksko-rakentaa-siltaa-tutkintokielesta-tyoelaman-kieleen/
Kirjoittajat
Eija Lähteenmäki
lehtori, suomen kieli ja viestintä
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Annina Korpela
lehtori, suomen kieli ja viestintä
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Kuva: Annina Korpela
Kommentit