Kultaa etsimässä kiertotaloudesta

Kuvituskuva

Vuonna 1870 noin kaksisataa kullanhuuhtojaa etsi kultaa Lapin puroista ja kaivauksista. Nykyään kultaa ja muita arvometalleja kierrätetään ilman vaskoolia ja hakkua muun muassa vanhoista elektroniikkapiirilevyistä rouhimalla ja kemiallisesti erottelemalla. Vanhat tietokoneet, kännykät, pädit ja taulutelkkarit jatkavat uusien tuotteiden raaka-aineina kiertoaan. Olisivat siinä kullankaivajat olleet ihmeissään, jos nykyajan touhuista tietäisivät.

Pelkkä ympäristöjärjestelmä ei enää riitä

Teollisten symbioosien kautta pyritään löytämään yrityksille ”kultaa” ja mahdollisesti uutta liiketoimintaa mahdollisimman monelle yritykselle. Se, mikä voisi olla raaka-ainetta, päätyy nykyisin tonneittain polttoon tai kaatopaikoille – joskus yhden käyttökerran jälkeen!

Olen mukana PITS Pirkanmaan teolliset symbioosit -hankkeessa. Kiertotalouden teollisilla symbiooseilla tarkoitetaan tässä projektissa yritysten verkostoa, jossa hankkeen kautta pyritään löytämään uudenlaisia keinoja ja yhteyksiä yritysten välille materiaalivirtojen tehostamiseen Pirkanmaalla. Myös alueella toimivat ja syntyvät kiertotalouskeskukset ovat mukana sidosryhmänä.

Monessa yrityksessä on jo käytössä sertifioitu ISO 14001 -ympäristönjohtamisjärjestelmä, mutta se ei yksistään riitä. Standardissa puhutaan elinkaarimallista, jossa yritys tarkastelee toimintojaan ja tuotteitaan niiden koko elinkaaren osalta tunnistaen niiden ympäristövaikutukset. Muodostuva jäte pitäisi minimoida ja se, mitä jää jäljelle, pitää saada pois yrityksestä. Onko todella mietitty,  voisiko joku lähialueen yritys muodostaa siitä uutta liiketoimintaa? Meidän on pakko keksiä uusia moderneja ratkaisuja erilaisten kierrätettävien jakeiden käsittelyyn ja uudelleenhyödyntämiseen.

Projektissa on yhteistyökumppaneita seuraavilta alueilta: metsäteollisuus; erityisesti paperi ja pakkausteollisuus, rakentaminen ja rakennettu ympäristö sekä elintarviketeollisuus.

Hankkeet mahdollistavat oman osaamisen jakamisen ja uuden oppimisen

Toimin Tampereen ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä sekä opettajana, ja olen aktiivisesti mukana erilaisissa hankkeissa ja projekteissa. Ennen siirtymistäni korkeakoulutusmaailmaan tein töitä 19 vuotta teollisuudessa 3D-suunnittelun, menetelmäkehityksen ja robotiikan parissa. Myös erilaiset asiakaskoulutukset ja tuoteprojektit olivat osa toimenkuvaani. Saattoi minut joskus tavata messuilla tai seminaarissa puhumassa teollisuusroboteista ja laserteknologian mahdollisuuksista. Kouluttaminen ja esiintyminen on ollut minulle aina luontaista ja nyt siitä on tullut osa työtä. Aikaisemmin olen toiminut sivutoimisena opettajana vuodesta 2007, ja olen ollut luennoimassa myös muissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Korkeakouluympäristö antaa mahdollisuuden tutustua erilaisten hankkeiden kautta kokonaan uusiin aihealueisiin ja samalla tuoda omaa osaamista täysin erilaiseen ympäristöön. Suomi on kierrätyksen ja cleantechin mallimaa. Mielestäni näistä teemoista olisi aineksia seuraavaan menestystarinaan myös kansainvälisellä tasolla.

Tavataan PITS-työpajoissa.

Tero Haapakoski

Kirjoittaja: Projektipäällikkö Tero Haapakoski, asiantuntija, PITS-hanke
Pääkuva: Shutterstock, muokannut Minttu Rantanen

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi