Ajattele – mitä osaaminen oikeastaan tarkoittaa?
Konferenssin puheenvuoroissa korostui ajattelun uudistaminen: mitä kaikkea osaaminen tänä päivänä on ja miten sitä voidaan tehdä näkyväksi. Pienet osaamiskokonaisuudet haastavat perinteisen tutkintokeskeisen ajattelun. Osaaminen ei enää kerry vain pitkien opintokokonaisuuksien kautta, vaan yhä useammin työn, projektien ja jatkuvan oppimisen sivutuotteena.
Tekoäly tuo tähän uuden kerroksen. Kun generatiiviset tekoälyratkaisut tukevat tiedon hakua, kirjoittamista ja analyysiä, oppijan ajattelun laatu ja metataidot nousevat keskiöön. Pienissä osaamiskokonaisuuksissa tämä näkyy osaamistavoitteiden kirkastamisena: mitä oppijan todella tulee ymmärtää, osata soveltaa ja arvioida kriittisesti – myös tekoälyn kanssa ja sen avulla.
Uskalla – kokeile, pilotoi ja riko rajoja
Useat ITK-esitykset kannustivat uskaltamaan. Tämä koski niin opettajia, organisaatioita kuin oppijoitakin. Pienet osaamiskokonaisuudet tarjoavat luontevan alustan kokeiluille: uusia pedagogisia malleja, tekoälyavusteista ohjausta tai joustavia arviointitapoja voidaan testata matalammalla kynnyksellä kuin laajoissa tutkintorakenteissa.
Tekoälyn hyödyntäminen voi tarkoittaa esimerkiksi henkilökohtaisempia oppimispolkuja, automatisoitua palautetta tai simulaatioita, jotka tukevat ammatillista kehittymistä. Samalla uskaltautuminen vaatii rehellistä keskustelua eettisistä kysymyksistä, tietosuojasta ja arvioinnin luotettavuudesta. ITK:ssa korostui ajatus siitä, että kokeilematta ei opita – mutta kokeilujen tulee olla pedagogisesti perusteltuja ja läpinäkyviä.
Opi – jatkuvasti, yhdessä ja kontekstissa
Oppiminen ei ole irrallinen tapahtuma, vaan jatkuva prosessi. Pienet osaamiskokonaisuudet vastaavat tähän tarpeeseen tarjoamalla joustavia ja ajankohtaisia tapoja päivittää osaamista nopeasti muuttuvassa työelämässä. ITK-konferenssissa nousi esiin ajatus oppimisesta ekosysteeminä: koulutuksen, työelämän ja teknologian rajapinnat hämärtyvät.
Tekoäly voi tukea tätä oppimista tekemällä näkyväksi osaamisen kertymistä ja tarjoamalla suosituksia seuraavista askelista. Samalla oppiminen muuttuu yhä yhteisöllisemmäksi – vertaistyöskentely, yhteiskehittäminen ja avoimet oppimisympäristöt täydentävät yksilöllisiä oppimispolkuja. Pienissä osaamiskokonaisuuksissa tämä voi näkyä esimerkiksi työelämälähtöisinä haasteina tai monialaisina tiimeinä.
Kohti rohkeaa ja ajattelevaa tulevaisuutta
ITK 2026 vahvisti käsitystä siitä, että tekoäly ei ole koulutuksen ulkopuolinen voima, vaan kiinteä osa sen tulevaisuutta. Pienet osaamiskokonaisuudet toimivat eräänlaisina laboratorioina, joissa voidaan ajatella uudella tavalla, uskaltaa kokeilla ja oppia nopeasti. Ne tarjoavat mahdollisuuden rakentaa merkityksellistä, ajankohtaista ja yksilöllistä oppimista – kunhan pidämme fokuksen teknologian sijaan ihmisessä, osaamisessa ja oppimisen tarkoituksessa.
Lopulta teema “Ajattele. Uskalla. Opi.” tiivistyy kysymykseen: millaista osaamista tarvitsemme huomenna, ja miten rakennamme polkuja sen saavuttamiseen jo tänään? Pienet osaamiskokonaisuudet ja tekoäly eivät ole vastaus kaikkeen, mutta yhdessä ne avaavat kiinnostavia ja lupaavia suuntia koulutuksen kehittämiselle.
Lähteet
Horowitz ym. 2025. Digitaalinen informaatiolukutaito: Tekoälyopas opettajille. Faktabaari EDU. Saatavilla: https://faktabaari.fi/edu/tekoalysta-tukialyksi-hackathon-2026/
ITK – Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 2026. Suomen eOppimiskeskus ry:n julkaisusarja. Saatavilla: https://itk-konferenssi.fi/blog/itk-julkaisu-6/itk2026-konferenssin-artikkelikokoelma-on-julkaistu-260
POIJU. 2026. POIJU – Pienet osaamiskokonaisuudet: innostu ja uudistu! Tampereen korkeakouluyhteisö. Saatavilla: https://projects.tuni.fi/poiju/
Kirjoittajat:
Hannu Järvinen, lehtori, sosiaali- ja terveysala TAMK.
Ilkka Piiroinen, lehtori, sosiaali- ja terveysala TAMK.
Jukka-Pekka Pirhonen, lehtori, sosiaali- ja terveysala TAMK.
Kommentit