Johdon näkemykset
Johdon näkemyksissä korostuvat laaja-alaiset ja strategiset osaamiset. Digitaalinen osaaminen, informaatioteknologian hallinta, dokumentointi ja tekoälyn hyödyntäminen nähdään keskeisinä tulevaisuuden työelämävalmiuksina. Näiden rinnalla johto painottaa itsensä johtamista, resilienssiä ja kykyä sopeutua muutoksiin. Osaaminen ymmärretään ennen kaikkea organisaation toimintakykyä ja uudistumista tukevana kokonaisuutena: työntekijän odotetaan hallitsevan muuttuvat toimintatavat, ottavan lisää vastuuta ja kehittävän osaamistaan jatkuvasti.
Työntekijöiden näkemykset
Yli 55-vuotiaiden työntekijöiden vastauksissa painopiste siirtyy lähemmäs arjen työtä ja asiakaskohtaamisia. Uuden osaamisen tarve liittyy vahvasti konkreettisiin työtehtäviin: lääkehoitoon, haavanhoitoon, saattohoitoon, mielenterveyteen sekä erityisryhmien tarpeiden ymmärtämiseen. Myös IT‑osaaminen nousee vahvasti esiin, mutta sitä tarkastellaan käytännönläheisesti – tietokoneen peruskäyttönä, dokumentointina ja uusien digitaalisten välineiden haltuunottona. Lisäksi työntekijät nostavat esiin työhyvinvoinnin, työnohjauksen ja osaamisen jakamisen kollegoiden kesken.
Näkökulmien ero ei ole ristiriita, vaan pikemminkin osoitus siitä, että osaamisen kehittämistä tarkastellaan eri tasoilla. Johto katsoo kokonaisuutta rakenteiden, strategioiden ja tulevaisuuden tarpeiden kautta, kun taas työntekijät peilaavat osaamista siihen, mitä työpäivä konkreettisesti vaatii. Ongelmia syntyy, jos nämä tasot eivät kohtaa: strategiset linjaukset jäävät helposti abstrakteiksi, jos ne eivät kytkeydy työntekijöiden arkeen, ja toisaalta arjen osaamistarpeet voivat jäädä pirstaleisiksi ilman selkeää kokonaisnäkemystä.
Uuden osaamisen tarve tutkimusten perusteella
Digitaalisten taitojen tärkeys terveydenhuollon ammateissa tulee esille myös kansallisessa (Kaihlanen ym. 2024) ja kansainvälisessä tutkimuksessa (Gutiérrez ym. 2025). Hyvät viestintätaidot ovat keskeisiä potilasturvallisuuden ja hoidon laadun varmistamisessa. Huono viestintä voi johtaa väärinkäsityksiin ja jopa potilasturvallisuuden vaarantumiseen (Manthey 2012; Djakeli 2023). Terveydenhuollon ammattilaisilta odotetaan teknisten taitojen lisäksi myös pehmeitä taitoja, kuten empatiaa, kriittistä ajattelua ja positiivista asennetta (Kerasidou ym. 2021; Konstantinidis ym. 2022). Terveydenhuollon ammattilaisilta odotetaan kykyä kehittää uusia ratkaisuja ja mukautua nopeasti muuttuviin tarpeisiin, erityisesti väestön ikääntymisen ja teknologian kehityksen myötä (Den Ouden ym. 2025). Elinikäinen oppiminen on tärkeää, sillä terveydenhuollon ammattilaisten on omaksuttava jatkuvan oppimisen kulttuuri, jotta he voivat pysyä ajan tasalla uusista hoitomenetelmistä ja teknologioista (Sodersved Kallestedt & Hidefjall 2025).
Yhdessä kohti uutta osaamista
Ajankohtainen kysymys kuuluukin, miten uuden osaamisen kehittämistä voidaan tehdä yhteisenä prosessina. Tarvitaan vuoropuhelua, jossa työntekijöiden kokemuksellinen tieto ja johdon strateginen näkemys täydentävät toisiaan. Osaamisen kehittäminen ei ole yksittäisiä koulutuksia tai satunnaisia päivityksiä, vaan suunnitelmallista, pitkäjänteistä työtä, joka huomioi sekä työn sisällön että työelämän rakenteelliset muutokset. Vasta silloin uusi osaaminen voi aidosti tukea sekä työn sujuvuutta että organisaation uudistumista.
TAMK on mukana Euroopan unionin osarahoittamassa Työura55+ -hankkeessa 1.5.2025–30.4.2028. Hankkeessa tarkastellaan työelämän kohtaantohaasteita työurajohtamisen näkökulmasta. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja, jotka tukevat yli 55-vuotiaiden työuria, vahvistavat työhyvinvointia ja edistävät osaamisen päivittämistä muuttuvassa työympäristössä.
Lähteet
Den Ouden, M. E. M., Groeneveld, S., Engelbertink, M. M. J., Talsma, A., Rincón, A. R., & Liu, L. 2025. Future-proof healthcare professionals: Innovative approaches from Canada, the Netherlands, and the United States of America.Online Journal of Issues in Nursing, 30(1), 1–10. https://doi.org/10.3912/OJIN.Vol30No01Man06
Djakeli, K. 2023. Strategic and Positive Business Communication for Healthcare. Teoksessa K. Djakeli (toim.), Modern Healthcare Marketing in the Digital Era, 236–243. IGI Global Scientific Publishing. https://doi.org/10.4018/979-8-3693-0679-6.ch014
Gutiérrez, S., Torres, V., Molina, M. A. M., Corvalán, F., García, F., & Härtel, S. 2025. Referential Competencies in Digital Health: A Necessity for the Digital Transformation of Future Clinical Professionals. Studies in Health Technology and Informatics, 329, 1407–1411. https://doi.org/10.3233/SHTI251070
Kaihlanen, A.-M., Virtanen, L., Kainiemi, E., Sulosaari, V., & Heponiemi, T. 2024. Continuing Education in Digital Skills for Healthcare Professionals — Mapping of the Current Situation in EU Member States. International Journal of Health Policy and Management, 13(1), Article 8309. https://doi.org/10.34172/ijhpm.8309
Kerasidou, A., Bærøe, K., Berger, Z., & Caruso Brown, A. E. 2021. The need for empathetic healthcare systems. Journal of Medical Ethics, 47(12), e27–e27. https://doi.org/10.1136/medethics-2019-105921
Konstantinidis, S., Leonardini, L., Stura, C., Richter, P., Tessari, P., Winters, M., Balagna, O., Farrina, R., van Berlo, A., Schlieter, H., Mayora, O., & Wharrad, H. 2022. Digital Soft Skills of Healthcare Workforce – Identification, Prioritization and Digital Training. In M. E. Auer, H. Hortsch, O. Michler, & T. Köhler (toim.), Mobility for Smart Cities and Regional Development – Challenges for Higher Education 390, 1118–1129. Springer International Publishing AG. https://doi.org/10.1007/978-3-030-93907-6_117
Manthey, M. 2012. Foundations of Interprofessional Communication and Collaboration. Creative Nursing, 18(2), 64–67. https://doi.org/10.1891/1078-4535.18.2.64
Sodersved Kallestedt, M.-L., & Hidefjall, P. 2025. A mixed methods study of self-directed learning in clinical practice using a mobile skills training system. BMC Medical Education, 25(1), Article 1515. https://doi.org/10.1186/s12909-025-08127-1
Kirjoittajat
Eeva Liikanen, yliopettaja, sosiaali- ja terveysala, TAMK.
Päivi Heimonen, yliopettaja, sosiaali- ja terveysala, TAMK.
Kommentit