Tunteet antavat meille tärkeää tietoa ympäristöstämme, muista ihmisistä ja itsestämme. Tunteet ohjaavat toimintaamme ja ovat olennainen osa havainnointia ja ajattelua myös ravitsemisalalla, johon on EU:n rahoituksella suunnattu viiden ammattikorkeakoulun ja kymmenien yritysten valtakunnallinen Menestysreseptihanke. Menestysreseptihankkeessa tavoitteena on sujuva työ, tuottavuus ja työhyvinvointi, joiden yhtäaikaiseen kehittämiseen on luotu mm. muutosagenttivalmennusohjelma, jossa tunnetaitoja vahvistetaan eri näkökulmista.
Hankkeessa toteutetaan myös kolme kertaa QWL-henkilöstökysely, jonka aihealueet ovat fyysinen ja emotionaalinen turvallisuus, päämäärät ja luovuus sekä yhteenkuuluvuus ja identiteetti. Turvallisuuden tunne on työhyvinvoinnin välttämättömyys, mikä edellyttää sekä esihenkilön että henkilöstön tunnetaitoja, tunteiden havainnointia, ilmaisua ja käsittelyä. Päämäärät ja luovuus kuvaavat tunneilmastoa, työn iloa, uskallusta osaamisen näyttämiseen ja vahvistamiseen sekä oppimiseen. Yhteenkuuluvuus ja identiteetti kertovat me-hengestä, toimivista prosesseista, yhteisistä arvoista ja tavoitteista. Näiden kolmen indeksin kautta hankkeen yritykset arvioivat työelämänsä laatua. (Wallin O., ym. 2026.) Tunteet ohjaavat meitä kaikkialla ja siten tunnetaidot ovat tärkeitä taitoja tunnistaa ja vahvistaa.
Tunteet päätöksenteossa ja johtamisessa
Tunteet ohjaavat päätöksentekoa väistämättä. Emotionaalisesti taitavat johtajat luovat psykologista turvallisuutta, mikä parantaa tiimien oppimista, avoimuutta ja tuloksellisuutta. Tunnetaidot kehittyvät vain ympäristössä, jossa ihminen ei pelkää nolostumista, torjutuksi tulemista tai rangaistuksia. Johtaja kannustaa kysymään, kyseenalaistamaan ja ottamaan esiin huolia ja suhtautuu virheisiin oppimistilanteina, puuttuu vähättelyyn, kuittailuun ja passiivisaggressiiviseen käytökseen. Ihmiset uskaltavat harjoitella tunnetaitoja vain, jos he kokevat olevansa turvassa. Tunteita voi kehittää työssä taitona, ei persoonallisuuden piirteenä. Kirjallisuudessa puhutaan usein tunneosaamisesta, tunnetyötaidoista tai emotionaalisesta älykkyydestä – kaikista voi oppia ja kaikissa voi kehittyä. Esihenkilö ei voi ulkoistaa tunnetyötä. Muutokset, paineet ja ristiriidat synnyttävät tunteita riippumatta siitä, käsitelläänkö niitä vai ei.
Tunteet antavat voimaa ja kuormittavat
Tunteet työssä voidaan nähdä sekä voimavarana että riskinä. Positiiviset tunteet, kuten innostus, merkityksellisyyden kokemus ja ylpeys omasta työstä, lisäävät sitoutumista, luovuutta ja oppimista. Esimerkiksi työn imu kuvaa, kuinka myönteinen tunne- ja motivaatiotila parantaa työssä suoriutumista ja jaksamista (mm. palkitseminen, vaikutusmahdollisuudet, esihenkilön ja työyhteisön tuki ja ilmapiiri). Negatiiviset tunteet, kuten stressi, pelko ja turhautuminen, puolestaan voivat heikentää keskittymistä, lisätä virheitä ja johtaa uupumukseen. Kirjallisuudessa korostetaan kuitenkin, että kaikki negatiiviset tunteet eivät ole haitallisia: esimerkiksi huoli tai ärtymys voivat toimia signaaleina ongelmista, käynnistää kehittämistoimia ja jopa pitää meidät hengissä.
Tunteiden tunnistaminen
Tunteiden kehittämisen perusta on kyky huomata, mitä tuntee ja milloin. Pysähdy erityisesti kuormittavissa tai merkityksellisissä tilanteissa ja nimeä tunne: “olen turhautunut”, “olen innostunut”, “olen epävarma”. Kiinnitä huomiota myös kehon reaktioihin (jännitys, väsymys, levottomuus), sillä ne kertovat tunteista usein ennen ajatuksia. Lyhyt pohdinta työpäivän lopussa (“mikä tänään herätti voimakkaimman tunteen ja miksi?”) kehittää tunneherkkyyttä nopeasti. Tutkitusti tunteiden nimeäminen lisää itsesäätelyä ja vähentää kuormitusta, koska tunne ei jää epämääräiseksi taakaksi.
Tunteiden ilmaisu ja säätely
Tunteiden kehittäminen ei tarkoita niiden tukahduttamista, vaan tunteiden kanssa toimimista. Pidä työssä tauko ennen reagointia: muutama syvä hengitys tai lyhyt aikaviive vähentää impulsiivista toimintaa. Tarkista ajatuksesi, “Mitä muita tulkintoja tilanteelle voisi olla?”. Vaikeat tunteet eivät ole merkki epäonnistumisesta vaan tiedostamisesta. Hyvä tunnesäätely suojaa uupumukselta. Tunteet tarttuvat. Tunteiden kehittäminen työssä tarkoittaa kykyä sanoa tunteista rakentavasti. “Huomaan turhautuvani, kun muutokset tulevat viime hetkellä.” “Olen aidosti innostunut tästä uudesta tavasta”, “Tilanne herättää minussa epävarmuutta, ja tarvitsen tarkennusta.” Tunteiden sanoittaminen lisää psykologista turvallisuutta ja vähentää väärinymmärryksiä. Tutkimusten mukaan tiimit, joissa tunteista voi puhua, oppivat nopeammin ja toimivat tehokkaammin.
Tunteet ja vuorovaikutus (empatia)
Tunneosaaminen on myös vuorovaikutustaito. Kuuntele, mitä sanotaan – ja mitä jätetään sanomatta. Huomioi muutokset käytöksessä (hiljentyminen, ärtyisyys, vetäytyminen). Kysy avoimia kysymyksiä: “Miltä tämä sinusta tuntui?” tai “Mikä tässä on sinulle vaikeinta?” Empaattinen vuorovaikutus vähentää konflikteja ja lisää luottamusta erityisesti muutostilanteissa. Työässä koetut negatiiviset tunteet ovat myös arvokkaita. Vihastuminen ja turhautuminen voivat auttaa huomaamaan epäkohdan ja auttaa puuttumaan siihen. Vääränalinen työväline saattaa ärsyttää ja aidosti hidastaa ja vaikeuttaa sujuvaa työntekoa.
Turvallinen reagointi tunteisiin
Tunteiden harjoittelu on toisten tunteisiin vastaamista. Kuuntele ilman korjaamista “Kuulen, että tämä turhauttaa sinua”. Vältä vähättelyä “ei tämä ole iso juttu” tai nopeaa ratkaisupakkoa. Salli erilaiset tunteet samassa tilanteessa. Tiimityössä tunteita kannattaa käsitellä työn jälkeen, kysytään: Mikä tuntui hyvältä? Mikä oli vaikeaa? Mikä jäi vielä mietityttämään? Reflektio auttaa oppimaan tehtävistä ja tiimin tunnedynamiikasta. Ristiriidat eivät ole tunneongelmia, vaan tunneharjoituksia. Tiimissä voidaan harjoitella erottamaan tunne ja asia, “olen ärtynyt” on eri asia kuin, että “asia on huono”. Sano rajat rakentavasti ja siedä epämukavuutta ilman vetäytymistä tai hyökkäystä. Hyvä tiimi ei ole ristiriidaton, vaan kykenevä käsittelemään tunteita erimielisyyksien keskellä.
Palautetilanteet tunnetaitoharjoituksena
Palaute on yksi tehokkaimmista tunteiden harjoittelun paikoista. Vastaanottaja harjoittelee kuuntelemista ilman puolustautumista. Palautteen vastaanottoa voi harjoitella esimerkiksi asiakaspalautetilanteessa myös KuKiPaSo- menetelmän avulla. Siinä ensin kuunnellaan, sitten kiitetään palautteesta, pahoitellaan ja lopuksi sovitellaan tapahtunut asia. Tunnetaitoinen palaute vähentää erimielisyyksiä ja lisää luottamusta. Tunnetaidot ovat kykyä huomioida tunteita ja mukautua erilaisiin tilanteisiin. Työyhteisön hyvät tunnetaidot hyödyttävät kaikkia. Se näkyy työpaikan ilmapiirissä ja työviihtyvyydessä ja työ sujuu.
Lopuksi
Tunteita voi harjoitella tiimityössä nimeämällä niitä arjessa, kuuntelemalla ja reagoimalla niihin turvallisesti, keskustelemalla niistä yhdessä tiimin ja esihenkilön esimerkin myötä. Tällöin tunteille on myös rakenteissa tilaa, aikaa, toimintatavat ja pelisäännöt. Esihenkilö voi auttaa tarjoamalla sanastoa esimerkiksi ”kuormittunut”, ”epävarma”, ”turhautunut” tai ” innostunut”. Kirjallisuuden mukaan tämä ei hidasta työtä vaan parantaa yhteistyötä, oppimista ja tuloksia. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen ei ole “pehmeä lisätaito”, vaan keskeinen osa ammatillista osaamista, hyvinvointia ja sujuvaa työtä.
Kirjoittaja Terttu Roivas, projektiasiantuntija
Menestysreseptihanke, TAMK
Lähteet
Boedeker, M. 2019. Emotion Canvas tunnepuheen virittäjänä. TAMK-konferenssi: TAMK- conference 2019. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, Erillisjulkaisuja, s. 92–100.
https://www.diak.fi/dialogi/artikkeli/tunteet-ja-tyo/
https://hidastaelamaa.fi/2019/06/tunteet-kuuluvat-tyopaikalle-et-paase
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/aggression-omahoito-ohjelma KuKiPaSo-malli
https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvist
Myllyviita, K. (2016). Tunne tunteesi. Kustannus Oy Duodecim.
Rantanen, J., Leppänen, I., Kankaanpää, H. (2020). Johda tunneilmastoa. Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma Talent Oy ja tekijät. Balto print.
Tuominen, C. (2018). Johda tunteita – menesty työelämässä. Tammi.
https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyon-imu
Wallin, O., Kylänen, M., Luiro, A., Roivas, T. (2026) Ripaus tuottavuutta ja hyppysellinen työhyvinvointia? Näköaloja valtakunnallisesta työelämän laatukyselystä ravintola-alalla.
Tampereen ammattikorkeakoulu. Julkaisuja
Menestysresepti – työn sujuvoittaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi ravintola-alalla
Mikä: EU:n osarahoittama kehittämishanke, joka on kohdennettu ravintola-alan pk-yrityksille
Miten: Viiden ammattikorkeakoulun ja kymmenien yritysten valtakunnallinen kehittämisponnistus
Mitä: Yritykset saavat asiantuntijasparrausta muun muassa työpajojen, valmennusten, kokeilujen, sparrausten ja organisaatiokulttuuriin kiinnittymisen keinoin. Kokonaisuus huipentuu muutosagenttivalmennuksiin, jonka avulla työyhteisöihin saadaan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin muutosagentteja.
Milloin: 1.11.2024 – 31.10.2026
Missä: Kuuden maakunnan alueella ensisijaisesti
Mistä lisätietoa: www.sujuvuudestakilpailuetua.fi
Kommentit