Opiskelijat kehittivät muovien migraatiotutkimusta

18.2.2021 — Arja Hautala

Saara Puranen ja Krista Kannisto leikkaavat näytteitä migraatiomääritykseen.

”Migraatiomenetelmän kehitystyö PIHI-hankkeelle oli mielenkiintoinen kokemus. Aihepiiri oli uusi ja kiinnostava ja siihen perehtyminen oli antoisaa. Oli hienoa nähdä, kuinka opiskelijaryhmämme sitoutui työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen", kolmannen vuoden laboratoriotekniikan opiskelija Saara Puranen kertoo. Saara työskentelee projektiryhmässä, joka oli mukana kehittämässä menetelmää muovien migraatiomääritykseen TAMKin kemian laboratoriossa. Projektiryhmän muut jäsenet olivat laboratoriotekniikan opiskelijat Krista Kannisto ja Noora Karumaa sekä biotuotetekniikan opiskelijat Senni Hernesniemi ja Taru Piispanen.

Migraatiotutkimus kertoo pakkausmateriaalien elintarvikekelpoisuudesta

PIHI eli Pirkanmaan vähähiiliset kalvoratkaisut -hankkeen oli tavoitteena kehittää ekologisia materiaaliratkaisuja kalvomaisiin muovituotteisiin muun muassa elintarvike-, pakkaus- ja hygieniapaperialan sektoreille. Migraatiotestaus on tärkeä osa pakkausmateriaalien elintarvikekelpoisuuden tutkimusta. Migraatiolla tarkoitetaan aineen siirtymistä pakkausmateriaalista elintarvikkeeseen. Pakkausmateriaaleista voidaan määrittää kokonaismigraatiota tai ainekohtaista migraatiota. Kokonaismigraatiomäärityksissä selvitetään pakkausmateriaalista elintarvikkeeseen siirtyneiden aineiden kokonaismäärä ja ainekohtaisissa migraatiomäärityksissä keskitytään tiettyjen aineiden siirtymien analysointiin.

TAMKin kemian laboratoriossa kehitettiin menetelmää kokonaismigraation tutkimukseen, ja tutkittavat kalvomateriaalit saatiin PIHI-hankkeesta. Määrityksessä tutkittava kalvo saatettiin kosketuksiin elintarvikesimulantin eli elintarviketta jäljittelevän aineen kanssa migraatiokennossa ja migratoituneiden aineiden kokonaismäärä oli simulantin haihduttamisen jälkeen saatu haihdutusjäännöksen massa.

Projektitöistä oppia käytännön työelämätaitoihin

Opiskelijat kokivat hankkeelle tehdyn työn opettavaisena ja antoisana. Aihepiiri oli uusi ja kiinnostava. Migraation parissa työskennellessään opiskelijat oppivat muovilajikkeista, niiden elintarvikekelpoisuusvaatimuksista sekä migraatiotestauksesta. Työ myös opetti, etteivät suunnitelmat ja käytäntö aina kohtaa. Työssä tuli eteen useita haasteita ja yllättäviä ongelmia, joiden ratkominen vei aikaa.

Kokonaismigraation määritys on hyvin työvoimaintensiivistä, ja koska tutkimustyötä tehtiin muiden tehtävien ohessa, oli töiden aikatauluttaminen tärkeää. Kehitystyön parissa työskentelevien tahojen tulikin käydä saumatonta keskustelua tutkimuksen etenemisestä ja tehtävien jaosta. Noora Karumaan mukaan hankkeelle tehty työ sai ajattelemaan tavoitteita ja sitä, mikä on olennaista työskentelyssä. Senni Hernesniemi puolestaan kertoi, että parhainta hankkeelle tehdyssä työssä oli päästä kokemaan, millaista tutkimus- ja kehitystyö on ihan oikeasti. Työ myös opetti kommunikointitaitoja ja työskentelemään tiukassakin aikataulussa. Senni kertoi myös saaneensa tutkimuksesta ideoita siihen, mitä haluaisi tehdä valmistumisen jälkeen.

Elintarvikesimulantin lisäys migraatiokennoon.

Lisätietoa: PIHI-hanke, https://projectsites.vtt.fi/sites/pihi/

Kirjoittaja: Piia Kanto, laboratoriotekniikan lehtori, TAMK
Kuvat: Krista Kannisto, Noora Karumaa ja Piia Kanto

Kommentit

Onpa kiva lukea, kuinka käytännönläheistä tällainen laboratoriotekniikan opiskelu onkaan. En tiennytkään, että muovituotteita voi tutkia migraatiomenetelmän avulla ja selvittää voiko tuotetta käyttää elintarvikkeiden pakkausmateriaalina. Veljentytär opiskelee myös laboratoriotekniikkaa, niin olemmekin välillä puhuneet mitä kaikkea opintoihin kuuluukaan.

Anja

26.11.2023 15:47

Vastaa

Hieno juttu! Migraatiotutkimukset ovat tärkeä menetelmä ja menetelmän pystyttäminen poikii varmasti lisää ulottuvuuksia tuleviin tutkimusprojekteihin kestävän kehityksen pakkausmateriaalien parissa.

Marjo Ketonen

23.2.2021 08:43

Vastaa

Vastaa käyttäjälle Marjo Ketonen Peruuta vastaus

Biokiertotaloutta edistämässä Namibiassa

Onnistunut työpaja vaatii paljon suunnittelua, viestintää ja organisointia, erityisesti kun se toteutetaan toisessa maassa. Myöskään kärsivällisyydestä ei ole haittaa, kun eri kulttuurien käsitykset tapahtuman järjestämisestä kohtaavat. Tärkeää on luotettavat kumppanit ja hyvät verkostot. Osallistujien aktiivisuus ja halukkuus jakaa osaamistaan tuo projektiin asiasisältöä ja kiittävä palaute työniloa. Melkein kahden viikon intensiivinen periodi maaliskuussa Namibiassa toi kumpaakin.

Tarinoilla kiinni traumainformoituun työotteeseen

ESR+ Traumainformoitu työote – Uutta osaamista työelämään -hankkeen asiantuntijat osallistuivat vierailevina puhujina Sosiaalialan asiantuntijapäiville 5.3.2024 pohtien traumatietoista työskentelyä sosiaalialalla jopa yli 400 sosiaalialan ammattilaisen kanssa. Esitys toteutettiin tarinoiden kautta, kuljettaen asiakkaan ja työntekijän tarinaa haavoittuvuuksineen rinnakkain. Toteutustapaa kiitettiin vaikuttavaksi ja koskettavaksi. Hankkeessa tullaan toteuttamaan henkilöstökoulutusta yhteistyössä eri hyvinvointialueiden kanssa, luoden sote-aloille moniammatillista koulutusmallia traumainformoidun työotteen juurruttamiseksi.

Hyvinvointia hybridisti -hanke: Parempaa tulevaisuutta kannattaa muistella

Tulevaisuuden muistelu kuulostaa nurinkuriselta; miten tulevaisuutta voi muistella ja miksi niin kannattaisi tehdä? Tulevaisuuden muistelu on alkujaan ratkaisukeskeinen ja asiakaslähtöinen vuoropuhelumenetelmä, mutta siitä on erilaisia sovelluksia. Perusideana on, että asetutaan tulevaisuuteen ja kuvitellaan, miten asiat ovat, kun ne ovat ratkenneet myönteisesti. Siitä tulevaisuudesta käsin ”muistellaan” taaksepäin, mitä on tapahtunut; mikä mahdollisti myönteisen kehityksen, kuka teki ja mitä.