Koordinoin Gerontologia 2026 -kongressissa Kuopiossa Ikääntyminen maahanmuuttajana -symposiumia, jossa tarkasteltiin maahanmuuton ja ikääntymisen yhteyksiä hyvinvointiin, terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin. Vaikka ikääntyneiden maahan muuttaneiden määrä kasvaa, heidän näkökulmansa on tutkimuksessa edelleen aliedustettu.
Pakkosiirtymä ja paikkaan kiinnittyminen kulkevat yhdessä
Sosiologian professori Sirpa Wrede (HY) avasi symposiumin alustukselle pakkosiirtymästä ja sen pitkäaikaisesta vaikutuksesta ihmisten elämänkulkuihin. Wrede esittää, että paikkaan kiinnittyminen ei ole päätepiste, vaan elämänkulkuun kietoutuva prosessi, johon vaikuttavat myös mm. geopoliittiset tekijät, kuten sodat ja muut kriisit, jotka muokkaavat elämänkulkuja.
Sosiaali- ja terveysalalla tämä haastaa oletukset siitä, milloin ihminen on “kotoutunut”. Kiinnittyminen muotoutuu arjessa, ihmissuhteissa ja palvelukohtaamisissa, ja voi muuttua ajan ja elämäntilanteiden mukana.
Terveen maahanmuuttajan paradoksi ja ikääntyminen
Symposiumissa käsiteltiin myös niin kutsuttua terveen maahanmuuttajan paradoksia, jonka mukaan ulkomailla syntyneillä on usein parempi terveydentila kuin kohdemaassa syntyneillä. Ilmiötä selitetään muun muassa terveempien yksilöiden valikoitumisella sekä elämäntavoilla.
Omien tutkimustulostemme mukaan ulkomailla syntyneiden matalampi kuolleisuus säilyy myös vanhemmalla iällä, vaikka erot vaihtelevat lähtömaan, sosioekonomisen aseman ja sukupuolen mukaan. Kuitenkin myös jossain kuolinsyissä tietyissä ryhmissä on havaittu korkeampaa kuolleisuutta.
Sosiaaliset verkostot muokkaavat arkea
Maantieteen yliopistonlehtori Teemu Kemppainen (HY) tarkasteli yksinäisyyttä ja sosiaalisten verkostojen yhteyttä siihen ikääntyneiden venäjänkielisten parissa. Kyselytutkimuksen perusteella venäjänkielisten parissa lähisukulaisten rooli korostui yksinäisyydeltä suojaavana tekijänä, kun taas ystävyyssuhteet eivät näyttäytyneet yhtä merkittävinä. Tulokset viittaavat siihen, että yksinäisyys ei selity pelkästään sosiaalisten verkostojen olemassaololla, vaan siihen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten persoonallisuuspiirteet, toimintakyky tai osallisuuden kokemus.
Sosiologian tutkijatohtori Anastasia Asikainen (HY) tarkasteli esityksessään venäjänkielisten miesten kokemuksia syrjinnästä. Kiinnostavasti monet haastatelluista kiistivät kohtaavansa syrjintää, vaikka kuvasivat samanaikaisesti pyrkimystä huomaamattomuuteen, esimerkiksi välttämällä venäjän kielen käyttöä julkisissa tiloissa. Havainto tuo esiin syrjinnän arkipäiväisiä ja vaikeasti sanoitettavia muotoja sekä siihen kietoutuvaa vähemmistöasemaan liittyvää stigmaa ja tarvetta säädellä omaa näkyvyyttä arjessa.
Kohti kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä
Vaikka maasta- ja maahanmuuttoon liittyy monia yhteisiä piirteitä, symposiumissa korostui kokemusten moninaisuus ja elämäntilanteiden yksilöllisyys. Sosiaali- ja terveysalalla keskeistä on tunnistaa tämä moninaisuus ja kehittää käytäntöjä, jotka vastaavat erilaisiin tarpeisiin. Ikääntyminen maahanmuuttajana ei ole yksi tarina, vaan joukko erilaisia polkuja, joiden ymmärtäminen edellyttää sekä tutkimusta että herkkyyttä arjen kohtaamisissa.
Kirjoittaja:
Laura Kemppainen, erikoistutkija, Hyvinvoivat perheet (GrowWell)-tutkimusryhmä
Kommentit