Kuntun opiskelukykymallissa on neljä osa-aluetta; omat voimavarat, opiskelutaidot, opetus ja ohjaus sekä opiskeluympäristö, joista opiskelukyky koostuu. Kampanjassa opiskelukykymalli on pilkottu pienempiin aiheisiin;
Liikkuminen, uni, ravinto
Sosiaaliset suhteet, myönteinen ajattelu, stressin sieto
Arjen suunnittelu, aikatauluttaminen, aikaansaamisen taito (OK YTHS 2026)
Parvi esittelee tulevan lukuvuoden aikana kampanjan osiot, joihin kiinnittämällä huomiota opiskelijan on mahdollista kehittää omaa opiskelukykyään sekä hyvinvointiaan. Elämässä on asioita, joihin emme voi vaikuttaa, mutta pitämällä perusarjen rutiineista ja terveellisistä elämäntavoista kiinni, voimme edesauttaa omaa hyvinvointia ja ylläpitää opiskelukykyä.
Arjen suunnittelu
Ensimmäinen osa-alue on arjen suunnittelu. Opiskelujen alussa on hyvä tiedostaa, että opiskelun ja muun elämän tasapainottaminen ei ole aina helppoa, mutta hyvällä suunnittelulla siitä selviää. Opettelemalla itselle sopivat arjen rutiinit, asiat on helpompi muistaa ja toteuttaa päivittäin. Arjen suunnittelun ei tarvitse olla tiukkaa suorittamista, mutta yllättäviin muutoksiin tai spontaaneihin asioihin on helpompi mukautua, kun tietää miten oma arki tavallisesti toimii.
Arjen suunnitteleminen auttaa vähentämään stressiä ja lisää elämänhallinnan tunnetta, kun tietää etukäteen, mitä päivään kuuluu ei tarvitse stressata muistaako kaiken tai riittääkö energiaa kaikkeen päivän aikana. Epävarmuus ja jatkuva ”mitä seuraavaksi?” -ajattelu kuormittavat mieltä, kun taas selkeä rakenne tukee jaksamista.
Arjen suunnittelu kannattaa aloittaa tutustumalla omaan viikkoon esim. mielenterveystalo.fi sivustolta löytyy pohja, jonne voi kirjoittaa ylös, mitä tekee viikon aikana ja mihin aikansa käyttää. Käymällä oman viikon läpi huomaa mihin aika kuluu, mikä kuormittaa ja, mitä tarvitsee ehkä lisää. Kalenterin ja tehtävälistojen käyttö on suositeltavaa, koska niistä näkee heti menot, tapahtumat, kokeet, tehtävät ja tehtävien palautuspäivät yms.
Jos tekee töitä opintojen ohella, pitää muistaa huolehtia myös vapaa-ajasta, vaikka sitä ei paljon jäisikään. Kalenteriin kannattaa siis merkata ylös myös vapaa-aikaa, harrastuksia ja ystävien sekä perheen tapaamisia. Kalenterin käyttö kannattaa opetella, koska sen avulla viikot ovat selkeämpiä ja sitä katsomalla tietää, mitä eri päivinä tapahtuu eikä tule yllättäviä yllätyksiä.
Muutoksen tekeminen omaan arkeen ei välttämättä ole helppoa ja sen ei tarvitse tapahtua yhdessä yössä. Korkeakoulussa arki on kuitenkin erilaista, kuin mihin moni on tottunut toisella asteella, jossa arki ja opinnot menevät tietyn lukujärjestyksen mukaan viikosta toiseen. Korkeakoulussa puolestaan päivät ja viikot voivat olla hyvinkin vaihtelevia. Kannattaa siis miettiä, mistä on helpoin aloittaa. Joskus rutiinit myös katoaa, mutta aina voi palata takaisin ja aloittaa alusta.
Tämän blogin vinkit ja neuvot arjen hallintaan löydät näiltä sivuilta:
Etusivu | Mielenterveystalo.fi
Arjenhallinta – Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry
Lähteet:
Kunttu, K. (2006). Opiskelukykymalli. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. https://www.yths.fi/app/uploads/2022/11/Opiskelukykymalli.pdf
Mielenterveystalo. (n.d.). (2026). Arjenhallinnan lisääminen. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/masennuksen-omahoito-ohjelma/1-arjenhallinnan-lisaaminen
Opinvoimala. (n.d.). (2026). Suunnitelmallista opiskelua. Opinvoimala.fi – 6. Suunnitelmallista opiskelua
Yeesi ry. (n.d.). (2026). Arjenhallinta. https://yeesi.fi/tietoa/mielenterveyden-aakkoset/arjenhallinta/
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. (2025). OK! Yhdessä opiskelukykyä 2025-30. https://ok.yths.fi/
Kirjoittaja:
Kirsi Andrejeff-Keränen
Opintokuraattori
Kommentit