Oletko joskus vältellyt juttukeikkaa, joka täytyy kuitenkin hoitaa? Itsetuntemus auttaa erityisesti silloin, kun uutisen kirjoittaminen tuntuu erityisen haastavalta. Henkilökohtaisten haasteiden tunnistaminen auttaa työstämään niitä, jolloin kirjoittamisesta tulee mahdollista.
Onko haasteena uusi, vaikea asia, josta et tiedä mitään? Astu tietoisesti epämukavuusalueelle ja tee enemmän taustatyötä. Eikö aihe kiinnosta sinua tippaakaan? Voi olla, että sama ongelma on monella muullakin: voit kysyä haastateltavilta, miksi aiheen pitäisi kiinnostaa – miten se liittyy arkeeni? Tällöin saattaakin löytyä yllättäviä näkökohtia, jotka lisäävät omaa motivaatiotasi kertoa aiheesta muille.
Joskus haluttomuudessa tarttua toimeen voi olla kyse tympeästä haastateltavasta, jonka kanssa ei haluaisi olla missään tekemisissä. Silloin on hyvä tunnistaa tunteensa, erottaa asia ihmisistä ja tietoisesti päättää keskittyä asiaan. Sisäisen konfliktin voi aiheuttaa myös aihe, josta ei haluaisi kirjoittaa. Konfliktin taustalla voi olla käsittelyä vaativa arvoristiriita tai epäselvät tavoitteet, jotka täytyy ratkaista esimerkiksi keskustelemalla esihenkilön kanssa. Jokin aihe voi myös toistua vuosittain ja tuntua tylsääkin tylsemmältä rutiinilta. Tällöin voi tehdä kirjoittamisesta edes hiukan mielekkäämpää keksimällä uuden näkökulman tai toteutustavan. On myös hyvä muistaa, että hektisessä työelämässä rutiinitkin ovat toisinaan aivan paikallaan: niihin voi asennoitua mahdollisuuksina hengähtää, koska homma on jo hallussa.
Olisi helppo langeta ajattelemaan, että tekoäly on ratkaisu moniin edellä mainittuihin haasteisiin. Ulkoistetaanpa sille mahdollisimman paljon työvaiheita, että ei tarvitse itse nähdä vaivaa! Voisi ehkä ajatella, että tekoälyn tuottama teksti on esimerkiksi monipuolisempaa, koska sen tuottaa lukemattomia lähteitä käyttävä kone, eikä ihminen. Joissakin asioissa tekoälystäkin on selkeää etua, jos on valmis haastamaan myös koneen tuottamia vastauksia ja kysymään ajatusta vaativia lisäkysymyksiä. Jos ulkoistaa kirjoittamista liikaa tekoälylle, omat ajattelutaidot heikentyvät¹. Kaiken tekoälyn käyttämän materiaalin lähtökohtana ovat kuitenkin lopulta ihmiset. Tekoäly ei voi vielä istua sinua vastapäätä, hymyillä ja jutella kuin ihminen ihmiselle.
Aivojemme palkitsemisjärjestelmälle on luonnollista nauttia oppimisesta ja haasteiden voittamisesta. Se tuottaa dopamiinia eli mielihyvähormonia². Kerroimme omassa tiimissämme onnistumisista työssämme, ja yksi kollega sanoikin osuvasti, että hänen vaikein ja työläin projektinsa oli samalla juuri se, jossa hän koki onnistuneensa parhaiten. Niin tekoälyn kuin vaikkapa sosiaalisen mediankin vuoksi dopamiinijärjestelmämme kuitenkin yhä enemmän häiriintyy ja ylikuormittuu, jolloin tavanomainen, vaivannäköä vaativa tekeminen ei enää tuota niin helposti iloa³. Siksi vaativilta tuntuvat tehtävät, kuten kirjoittaminen, voivat tuntua vaikeammilta aloittaa.
Helppojen ratkaisujen sijaan kannattaa tehdä työnteosta itselleen mahdollisimman mielekästä. Timanttisiin teksteihin ei ole oikotietä, mutta itseensä tutustuminen on iso askel niitä kohti!
Lähteet:
¹ Turun yliopisto, Soihtu, Humanistinen aikakausmedia. Tekoälyn vaikutus kirjoittamiseen – tasapainoilua uhkien ja mahdollisuuksien välillä. 12/2025.
https://sites.utu.fi/soihtu/tekoalyn-vaikutus-kirjoittamiseen-tasapainoilua-uhkien-ja-mahdollisuuksien-valilla/
² Kuntoplus. Dopamiini – välittäjäaine, joka saa asiat tapahtumaan. 5/2026. https://kuntoplus.fi/terveys/dopamiini
³ Aivosäätiö. Keskittymiskyky kriisissä: dopamiinista, multitaskaamisesta ja kontrollin palauttamisesta. 1/2025.
https://www.aivosaatio.fi/ajankohtaista/keskittymiskyky-kriisissa/
Teksti ja kuva:
Emmi Rämö, viestintä ja vaikuttavuus, TAMK
Kommentit