Yritysvierailu voidaan toteuttaa kahdella tavalla. Se voi olla vierailu, jossa opiskelijat kuuntelevat ja katsovat. Tai se voi olla tilanne, jossa opiskelijat kohtaavat yrityksen aktiivisina toimijoina.
KOHTA-hankkeessa pysähdyimme tämän äärelle. Lähdimme tietoisesti rakentamaan jälkimmäistä. Siksi jokainen hankkeessa toteutettu yritysvierailu alkoi viikkoa aiemmin opiskelijoille suunnatulla valmennuksella, jonka tarkoituksena ei ollut lisätä tietoa, vaan muuttaa ajattelun suuntaa.
Yritysvierailu alkaa usein liian myöhään – vasta yrityksessä. Yritysvierailua edeltävän valmennuksen tarkoitus ei ole kertoa, mihin mennään, vaan muuttaa se, miten sinne mennään.
Kun valmistautuminen puuttuu, yritysvierailu jää helposti katsomiseksi ja kuuntelemiseksi. Opiskelija seuraa, nyökkäilee ja ehkä lopuksi vaihtaa pari sanaa. Kun valmistautuminen tehdään kunnolla, opiskelija tulee paikalle kysymysten kanssa, ajatellen omaa rooliaan ja sitä, mitä voisi tuoda keskusteluun. Dynamiikka muuttuu. Keskustelu lähtee liikkeelle, kontaktit syntyvät ja opiskelija ottaa tilaa eri tavalla.
Lisäarvo – mitä oma osaaminen tuottaa juuri tälle yritykselle?
Valmennuksessa keskeistä on kääntää opiskelijoiden ajattelu siihen, mitä lisäarvoa he tuovat tilanteeseen.
Ensinnäkin suhteessa omaan osaamiseen. Osaaminen ei ole lista kursseista ja työkokemuksista, vaan jotain, joka pitää pystyä kääntämään yrityksen kontekstiin: mitä tämä tarkoittaa juuri heille, heidän arjessaan ja heidän tarpeissaan. Tämä edellyttää käytännössä kotiläksyjen tekemistä. Tutustumista yrityksen verkkosivuihin, missioon, LinkedIniin ja siihen, mitä yritys oikeasti tekee ja mihin suuntaan se on menossa.
Toiseksi suhteessa tilanteeseen. Vierailu ei ole enää hetki, jossa odotetaan, mitä yritys kertoo, vaan tilanne, johon mennään osallistumaan: havainnoimaan, kysymään ja rakentamaan kontaktia.
Valmennuksessa eräs opiskelija kysyi, mitä yrityksellä on tarjota – onko harjoittelu- tai työpaikkaa. Vastasin, että emme vielä tiedä. Eivät hekään välttämättä tiedä. Olemme menossa käymään keskusteluita tavalla, joka voi synnyttää näitä mahdollisuuksia.
Piilotyöpaikat eivät ole valmiina odottamassa, vaan ne syntyvät vuorovaikutuksessa. Usein yritys ei vielä tiedä tarvitsevansa juuri teitä. Siksi tavoitteena ei ole kysyä, mitä on tarjolla, vaan käydä sellaisia keskusteluita, jotka herättävät kiinnostuksen ja avaavat uusia mahdollisuuksia.
Tässä kohtaa yritysvierailun logiikka kääntyy, ja samalla muuttuu perustavanlaatuisesti tapa, jolla koko vierailuun mennään.
Valmennustilaisuuksista kerättiin palautteita ja opiskelijat arvioivat valmennuksen jälkeen olevansa aiempaa valmistautuneempia yritysvierailuun ja tietävänsä, miten yritykseen mennään osoittamaan aitoa kiinnostusta.
Yritysvierailu ei siis ole vain tapahtuma. Se on prosessi, joka alkaa ennen kohtaamista.
Ja ehkä olennaisin kysymys ei ole: mitä yrityksellä on tarjota opiskelijalle?
Vaan: Miten käydä keskusteluja, jotka synnyttävät uusia mahdollisuuksia?
Lue lisää KOHTA-hankkeesta:
Kansainväliset opiskelijat harjoitteluun seutukaupunkeihin – KOHTA-hanke on käynnistynyt! | TAMK-blogi | Tampereen korkeakouluyhteisö
Kirjoittaja:
Asko Ali-Löytty, suunnittelija, TAMKin urapalvelut.
Kommentit