Toukokuussa LUT Lappeenrannan kampuksella järjestetty FAME Symposium 2026 kokosi nyt jo toisen kerran yhteen suomalaisen ainetta lisäävän valmistuksen (Additive Manufacturing, AM) kentän toimijoita. Edustettuna olivat korkeakoulukentän lisäksi vahvasti myös yritykset ja tutkimuslaitokset. Tapahtuma on osa FAMEa (Finnish Additive Manufacturing Ecosystem), jonka tavoitteena on kasvattaa ainetta lisäävän valmistuksen roolia Suomessa ja tuoda yhteen alan keskeiset toimijat. Etulinjan tutkimus ja teollisuuden tarpeet kohtasivat esityksissä, käytännössä toimivaksi todistettuja ratkaisuja unohtamatta.
Esittelemämme posteri TAMKin uudesta ABB+Meltio WLAM solusta ja FieldLabimme AM kehityspolusta herätti suurta kiinnostusta. TAMKin toiminta robotiikan ja AM:n parissa nähdään vakuuttavana ja eteenpäin vievänä, pidetään tästä kiinni.
Tutkimuksesta teollisuuteen
Vuoden 2026 symposiumin teemana oli Industrializing Research in Additive Manufacturing. Käytännössä tämä tarkoitti, miten laboratoriossa toimivat ratkaisut saadaan siirrettyä tuotantoon. Isossa osassa tässä kysymyksessä on myös AM:n uskottavuus ja luotettavuus. Hyvänä esimerkkinä toimi hitsaus. Se ei ole laajasti käytössä siksi, etteikö hitsauksessa syntyisi virheitä. Vaan siksi, että virheet on systemaattisesti hallittu tarkastuksin ja laadullisin vaatimuksin. Sertifiointi on merkittävä askel myös AM:n uskottavuuden normalisoinnissa.
Selkein havainto syntyi AM:n näyttäytymisestä paitsi tulevaisuuden teknologiana, myös teknologiana etsimässä paikkaansa osana normaalia teollista tuotantoa. Ohjelmassa oli useiden yritysten esityksiä toimivista ratkaisuista niin yksittäisten osien muokkaamisesta AM-osiksi, kuin AM:n tuomisesta osaksi tuotantoa. Alan parissa toimineet tunnistavat kyllä teknologian tuomat hyödyt (muutosnopeus, kustomoitavat osat, logistiikan tarpeen vähentyminen, jne.), mutta oli erityisen hienoa nähdä ja kuulla miten suuretkin yritykset (kuten John Deere, Patria, Wärtsilä) ovat ottaneet AM:n osaksi toimintaansa. Nämä yritykset eivät investoi toimintoihin, jotka eivät pysty lunastamaan lupauksiaan.
Alan kypsyminen näkyi selvästi, ja kuului myös keskusteluissa. Keskustelut pyörivät näyttävien geometrioiden tai yksittäisten demojen sijaan toistettavuudessa, laadunvalvonnassa, toimitusketjuissa ja teollisten ratkaisujen standardisoinnissa.
TAMK FieldLab kehittyy ja kehittää
TAMKin FieldLabin ainetta lisäävän valmistuksen osaaminen ei kalpene muiden kovien tekijöiden joukossa Suomen niemellä. F0:ssa tapahtuu tällä hetkellä paljon, ja ratkaisut näyttävät olleen oikeita myös FAMEssa nähdyn perusteella. Samalla tapahtuma osoitti, ettei meillä ole varaa jämähtää tyytyväisinä viheltelemään, vaan kehitystä täytyy jatkaa. Meillä ei ole suuria ja korkeita tiloja, joita ihastelimme LUTin laboratoriokierroksella, mutta olemme puristaneet käytössä olevista paljon tehoja irti. Edelleen meillä on toki puutteita niin tiloissa kuin laitteissa, joihin ratkaisujakin on ideoitu. Kentällä on selkeästi tarvetta kehittää ratkaisuja, eikä meidän kannata jäädä tästä kehityksestä pois. TAMKin tekemä TKI-työ, henkilökunnan osaamisen ylläpito ja kehittyminen, sekä ennen kaikkea opiskelijoille tarjottavan opetuksen laatu ja opittujen taitojen tarpeellisuus työelämässä, edellyttää meiltä yhteisiä ponnisteluja ja organisaation sitoutumista myös ainetta lisäävän valmistuksen toimintaedellytysten kehittymiseen.
Kirjoittaja: Topi Talvitie. lehtori, teollisuusteknologia
Kommentit