Luottamus on kriisinkestävän yhteiskunnan infrastruktuuria

Kriisinkestävyys rakentuu luottamuksesta, osallisuuden kokemuksista ja oikeudenmukaisuudesta, ei pelkästään varautumisesta tai yksilön selviytymiskyvystä.

Osallistuimme SuomiAreenan ohjelmaan Porissa 24.6. Aamu alkoi THL:n kutsuvierastilaisuudessa teemalla Henkinen kriisinkestävyys – miten pidämme yhteiskunnan koossa kriisien keskellä? Puheenvuorot korostivat, että turvallisuus ei synny vain varautumisesta tai yksilön pärjäämisestä, vaan myös kokemuksesta kuulua yhteiskuntaan ja luottaa sen tukeen epävarmoina aikoina.

THL:n avauspuheenvuorossa ylijohtaja Otto Helve kiteytti tämän osuvasti:

”Turvallisuutta ei ole vain se, että meillä on kolmen päivän varmuusvara. Turvallisuutta ei ole myöskään vain se, että minä olen turvassa, vaan se, että me olemme turvassa.”

Ajatus konkretisoi henkisen kriisinkestävyyden ytimen: kyse ei ole vain yksilöstä, vaan myös yhteiskunnan rakenteista, palveluista, viestinnästä ja osallisuudesta. THL:n Laura Kestilän ym. mukaan luottamus, turvallisuuden kokemus ja osallisuus ovat osa kriiseistä selviytymisen perustaa. Paneelikeskustelussa MIELI ry:n Sanna Vesikansa vei henkisen kriisin kestävyyden arjen tasolle ja muistutti, että suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon resilienssiä, mutta kuormitus ei jakaudu tasaisesti:

”Nuorten pahoinvoinnista puhutaan aiheellisesti paljon, mutta myös aikuisten psyykkinen kuormitus on kasvanut.”

Samaan teemaan kytkeytyi myöhemmin SuomiAreenan ohjelmassa Luottamuksen tila Pohjoismaissa -tutkimusjulkistus, jossa tarkasteltiin luottamuksen eroja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Panelistit Mikko Hormio (Verian), Johanna Vuorelma (TAU), Annukka Ylivaara (Turvallisuus komitea) ja Ville Väyrynen (Pohjoismaiden neuvosto) tarkastelivat luottamusta useista näkökulmista: sen nähtiin vaihtelevan yhteiskunnallisen aseman mukaan, kytkeytyvän osaksi kokonaisturvallisuutta ja varautumista sekä liittyvän laajemmin demokratiaan, pohjoismaiseen yhteistyöhön ja yhteisiin arvoihin. Keskustelu muistutti myös viestinnän vastuusta – sanat voivat vahvistaa toivoa ja yhteistä toimijuutta tai vahvistaa kokemusta ongelmien pysyvyydestä ja yksin jäämisestä.

SuomiAreena tarjosi meille innostavan puitteen verkostoitumiseen ja ajatusten vaihtoon TKI-toiminnan näkökulmasta. SAFE-ryhmässä turvallisuutta, resilienssiä, kriisejä ja traumoja tarkastellaan monialaisesti, ja SuomiAreenan teemat kytkeytyivät luontevasti ryhmän ajankohtaiseen kehittämistyöhön ja uusien yhteistyömahdollisuuksien hahmotteluun. Tämä muistutti, että luottamus rakentuu myös asiantuntijayhteistyössä – kyvyssä jakaa keskeneräisiä ajatuksia, yhdistää eri alojen osaamista ja rakentaa ratkaisuja yhdessä.

Ehkä turvallisuuden keskeinen kysymys ei siis ole vain, miten varaudumme seuraavaan kriisiin. Yhtä tärkeää on kysyä, keitä tarkoitamme, kun sanomme “me”. Kenen turvattomuuden tunnistamme? Kenen ääni jää kuulumatta? Ja miten rakennamme sellaista luottamusta, joka kantaa myös silloin, kun maailma ympärillä horjuu?

Kirjoittajat: Johanna Vilppola, johtava tutkija SAFE- tutkimusryhmä & Hanna Samposalo, TKI- erityisasiantuntija, SOTE-yksikkö, TAMK

Lähteet ja lisälukemista:

Kestilä, L., Tikka, M., Antikainen, V., & Niinivuori, P. (2026). Resilienssistä henkiseen kriisinkestävyyteen: Näkökulmia käsitteiden määrittelyyn ja niiden väliseen suhteeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti, Suomen sosiaalinen tila, 2026_004, 1/2026. URN:ISBN:978-952-408-649-3

Pohjoismaiden ministerineuvosto, Uusi tutkimus: vahva luotto pohjoismaiseen yhteistyöhön:  https://www.norden.org/fi/news/uusi-tutkimus-vahva-luotto-pohjoismaiseen-yhteistyohon

SAFE-tutkimusryhmän sivusto: https://www.tuni.fi/fi/tamk/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/turvallisuus-resilienssi-kriisit-ja-traumat-safe

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *