Vielä jokin aika sitten työvoimapula koski vain Tampereen tapaisia kasvukeskuksia. Kauempana kasvukeskuksista työvoimaa oli vielä tarjolla. Nyt tilanne on muuttunut ja työvoimapula on tavoittanut lähes kaikki kunnat. Erityisen suuri ongelma on löytää yrityksiin koulutettua työvoimaa. TAMKista valmistuu suuri määrä eri alojen ammattilaisia ja tästä joukosta nykyistä suurempi osa halutaan maakunnan elinkeinoelämän käyttöön.
TAMK ei luonnollisestikaan voi ”määrätä” valmistuvaa insinööriä menemään töihin esim. Virroilla tai Kihniössä sijaitsevaan yritykseen, vaan tahtotila täytyy syntyä henkilön ja yrityksen vuorovaikutuksen tuloksena. Perinteisesti ajatellaan, että yhteinen tahtotila syntyy rekrytointiprosessissa, joka alkaa yrityksen työpaikkailmoituksesta. Tässä prosessissa kasvukeskusten suuret tunnetut yritykset ovat yleensä vahvoilla. Kiristyvässä kilpailussa koulutetusta työvoimasta suuryrityksetkin kokevat tarpeelliseksi aloittaa itsensä tunnetuksi tekemisen opiskelijoille jo opiskelun aikana. Tästä esimerkkinä on TAMKin ja Patrian yhteistyö Patrian polku (lisätietoja tästä esimerkiksi YLEn uutisesta Patria aloittaa uudenlaisen yhteistyön Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa). Patria ei ole ainoa aktiivinen suuryritys, vaan vastaavia yhteistyöhankkeita on muitakin.
Maakuntien pienten ja keskisuurien yritysten on vaikea löytää resursseja rakentaa ja ylläpitää Patrian polun tapaisia yhteistyöprosesseja korkeakoulujen kanssa. Pirkanmaalla maakuntakorkeakoulutoimintaan osallistuvat kunnat ovat ottaneet roolin rakentaa ja ylläpitää tarvittavia yhteistyöprosesseja TAMKin kanssa. Tämä on kunnille mahdollista ja tarkoituksenmukaista, koska maakunnassa kuntien elinkeinopalveluiden ja kehitysyhtiöiden yhteistyö paikallisten yritysten kanssa on tiivistä. Eli tavallaan kunnat tarjoavat paikallisille yrityksille maakuntakorkeakoulutoiminnan kautta resurssitehokkaan pääsyn TAMKin ”sisäpiiriin”.
Maakuntakorkeakoulutoiminnassa TAMKin aluekehittäjät ovat tiiviissä yhteistyössä kuntien elinkeinopalveluiden ja kehitysyhtiöiden kanssa. Kuntia ei pakoteta TAMKin määrittelemään valmiiseen muottiin, vaan lähtökohtaisesti yhteistyön muodot sovitetaan paikalliseen toimintakulttuurin.
Pitkäjänteisen maakuntakorkeakoulutoiminnan tuloksena paikallisen elinkeinoelämän yhteistyö TAMKin kanssa tiivistyy ja ”arkipäiväistyy”. Esimerkiksi vuosien yhteistyö sastamalaisen Vexve Oy ja TAMKin välillä on johtanut siihen, että nykyään Vexve toimii TAMKin Konetekniikan opintosuunnan Työelämäfoorumin jäsenenä yhdessä tunnettujen globaalien yritysten kanssa.
TAMKin maakuntakorkeakoulutoimintaan pirkanmaalaisista kunnista osallistuvat Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Parkano, Ruovesi, Sastamala ja Virrat. TAMKin yhteyshenkilöinä (aluekehittäjinä) kuntiin toimivat Tarja Tittonen, Jussi Savolainen, Timo Rainio ja Erkki Kiviniemi.
Teksti: Erkki Kiviniemi, lehtori ja aluekehittäjä, TAMK
Kuva: Erkki Kiviniemi.
Kommentit