TKI-toiminta on luonteeltaan yhä enemmän yhteisöllistä. Työ tapahtuu tiimeissä, joissa tieto rakentuu vuorovaikutuksessa. Psykologinen turvallisuus on näin hanketiimien, tutkimusryhmien, ja koko tutkimusyhteisön tärkeä resurssi; se mahdollistaa keskeneräisten ajatusten jakamisen, avun pyytämisen ja toisten näkemysten kuuntelemisen. Tällaisessa ympäristössä tiimi oppii yhdessä: kysyy, kokeilee, reflektoi ja käsittelee myös virheitä ja epäonnistumisia osana tutkimus- ja kehittämisprosessia. Samalla yksilöiden oppiminen ja kehittyminen vahvistuvat osana yhteistä tekemistä.
Psykologinen turvallisuus mahdollistaa uteliaisuuden, rohkeuden ja uskalluksen kokeilla. Se antaa tilaa poistua omalta mukavuusalueelta, tarkastella ilmiöitä uusista näkökulmista ja ottaa harkittuja riskejä tiedon tuottamisessa. Näin syntyy todellinen oppiminen ja kehittyminen, yksilönä ja yhteisönä. Psykologinen turvallisuus ei siis ole vain hyvinvoivan yksilön, tiimin ja yhteisön edellytys, vaan myös laadukkaan ja vaikuttavan tutkimuksen perusta. (Jones ym. 2024.)
TAMK-konferenssin aktivoivassa konferenssiesityksessä pohdittiin, miten TKI-toiminnan arviointiprosesseja voidaan toteuttaa siten, että ne tukevat sekä yksilöiden että koko organisaation oppimista – myös silloin, kun tavoitteet eivät täyty tai tulokset eivät ole odotetun kaltaisia. Konferenssissa työskenneltiin englanniksi. Havaintojen kääntämisessä ja koostamisessa on hyödynnetty Microsoft 365 Copilotia (Microsoft 365 2026).
Osallistujat nostivat esiin avoimen ja vastavuoroisen palautteen merkityksen. Arviointi nähtiin jatkuvana vuoropuheluna, jossa palaute auttaa tunnistamaan kehittämiskohteita ja suuntaamaan toimintaa uudelleen. Virheitä ei pidä nähdä epäonnistumisina, vaan oppimisen ja kehittymisen mahdollistajina. Vastakkainasettelua ja syyllistämiskulttuuria halutaan tietoisesti välttää. Osallistujat nostivat esiin jatkuvan tuen merkityksen psykologisen turvallisuuden rakentajana. Arviointi ei saa jäädä yksittäiseksi tapahtumaksi, vaan sen tulisi kytkeytyä tukeen, ohjaukseen ja yhteiseen pohdintaan siitä, miten toiminnassa edetään.
Psykologisen turvallisuuden kannalta tärkeänä asiana nousi myös läpinäkyvyys arvioinnin kaikissa vaiheissa. Selkeät tavoitteet, kriteerit ja prosessit sekä yhdenvertaiset käytännöt lisäävät kokemusta oikeudenmukaisuudesta ja vahvistavat luottamusta arviointijärjestelmää kohtaan.
Keskusteluissa huomioitiin myös toimijoiden erilaiset kulttuuriset taustat. Psykologinen turvallisuus saattaa rakentua eri tavoin, mikä edellyttää arviointikäytännöissä kulttuurista sensitiivisyyttä, avointa viestintää ja tarvittaessa selkeitä sopimuksia.
Yhteenvetona todettiin, että TKI-toiminnan arvioinnissa luottamus, avoimuus ja aktiivinen vuorovaikutus ovat edellytyksiä sille, että arviointi voi aidosti tukea sekä yksilöiden että TAMKin kehittymistä.
Kirjoittajat:
Ella Kallio, vanhempi projektipäällikkö, hanketoteutus, TAMK
Tiina Nilsson, HR-asiantuntija, osaamisen kehittäminen, TAMK
Teemu Jokinen, asiantuntija, Laadun- ja tiedonhallinta, TAMK
Lähteet
Jokinen, T., Aho, M., Mäkelä, A-M & Mäkipelkola, J. (2024). CoARA action plan 2024 – Tampere university of applied sciences. https://doi.org/10.5281/zenodo.14410099
Jones, M.S., Cravens, A.E., Zarestky, J., Ngai, C., Love, H. (2024) Facilitating psychological safety in science and research teams. Humanit Soc Sci Commun 11, 1632. https://doi.org/10.1057/s41599-024-04037-7
Microsoft 365 (2026). Copilot (versio 2.20260115.41.0). https://m365.cloud.microsoft/chat?FORM=undexpand&fromcode=edgesidebar&redirectid=62192071-b29e-4485-95f8-2e046fe3be58&auth=2
Kommentit