Mitä psykologinen turvallisuus tarkoittaa
Psykologista turvallisuutta on tutkittu erityisesti työelämäkontekstissa, mutta tutkimusten tuloksia voidaan peilata myös opiskelijaryhmiin, koska korkeakouluissa iso osa opinnoista tehdään erilaissa tiimeissä ja tiimitöinä, kuten työelämässäkin. Psykologisen turvallisuuden tunne kumpuaakin ryhmän keskinäisistä väleistä ja tarkoittaa sitä, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus olla ryhmässä oma itsensä. Esittää kysymyksiä, olla eri mieltä ja epäonnistua, niin ettei kukaan kommentoi, ala kiusaamaan, nolaa tai jätä porukasta ulkopuolelle. Psykologisesti turvallisessa ryhmässä oppiminen on helpompaa ja sitä tapahtuu enemmän, koska uskalletaan innovoida avoimesti ja käydä keskustelua, jossa jokainen ryhmän jäsen pääsee aidosti tuomaan esille oman näkemyksensä. (Kauppi, Toivanen, Känsälä & Yli-Kaitala, 2022. s. 332-333.)
Aalto Yliopiston Heiskasen (2023) mukaan psykologisesti turvallisessa ryhmässä opiskelijan itseluottamus kasvaa, kun ei tarvitse jännittää tai pelätä epäonnistumisia ja mokaamista. Uskallus kysyä ja kokeilla asioita syventää oppimista ja parantaa oppimistuloksia erityisesti vaativissa töissä eli opintovaatimuksia ei tarvitse laskea. Samalla myös opiskelijoiden sitoutuminen opintoihin paranee. (Heiskanen, 2023.)
Mikä lisää psykologista turvallisuutta?
Psykologista turvallisuutta lisää useampikin asia, mutta usein pienet asiat vaikuttavat enemmän, kuten tunteeko opiskelija tulleensa kuulluksi tai kohdatuksi. Opettajilla on iso merkitys psykologisesti turvallisen ilmapiirin luomisessa, mutta koko ryhmä on vastuussa siitä. (Heiskanen. 2023.)
Konkreettisia keinoja psykologisesti turvallisemman ryhmän kehittymiselle ovat mm;
- Annetaan jokaisen olla oma itsensä
- Otetaan hiljaisemmatkin mukaan heidän tahtiinsa. Kysytään mielipidettä, mutta ei painosteta
- Pyydetään mukaan toimintaan
- Kuunnellaan kaikkien ideat ja ajatukset
- Opettaja voi kiittää, kun joku uskaltaa kysyä
- Pidetään kamerat auki etäluennoilla ja break out roomeissa
- Pidetään sovituista asioista ja aikatauluista kiinni
- Kuunnellaan aidosti
- Ei nolata ketään, vaikka joku vastaisi väärin
- Perustellaan omat mielipiteet
- Kysytään lisää, kun joku kertoo omat ajatukset
” Parhaimmillaan psykologisesti turvalliset oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuden kurottaa omalle epämukavuusalueelle” (Erikson, Ingalsuo & Hovi. 2023) eli mokata ja kokeilla asioita turvallisessa porukassa ja kasvattaa työelämää varten itselleen itseluottamusta, rohkeutta ja uskallusta.
Lähteet
Erikson, T., Ingalsuo, S. & Hovi, E. 2024. Psykologinen turvallisuus – terveydenhuollon ja lääketieteen koulutuksen voimavara. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2024;140(23):2007-13. https://www.duodecim.fi/duo18555
Heiskanen, S. 2024. Miten psykologinen turvallisuus luo perustan oppimiselle, innovatiivisuudelle ja luovuudelle? Alltogether. https://www.aalto.fi/fi/aaltogether/miten-psykologinen-turvallisuus-luo-perustan-oppimiselle-innovatiivisuudelle-ja-luovuudelle
Helsinki Missio. School to Belong. 2026. https://www.helsinkimissio.fi/schooltobelong/
Helsinki Missio. Work to Belong. 2026. https://www.helsinkimissio.fi/work-to-belong/ — HelsinkiMissio
Kauppi, M., Toivanen, M., Känsälä, M. & Yli-Kaitala, K. 2022. Psykologinen turvallisuus ja uudistava voima. Psykologia. Journal of the Finnish Psychological Society vol 57, no 4. https://journal.fi/psy/article/view/110138/90742?acceptCookies=1
Kirsi Andrejeff-Keränen, Opintokuraattori
Hyvinvointipalvelut, TAMK
Kommentit