Taloyhtiöt aktiivisina toimijoina
Energia-aiheiseen fokusryhmäkeskusteluun osallistui energia-alan asiantuntijoita monelta eri yhteiskunnan sektorilta. Keskustelu oli sisällöllisesti monipuolista sisältäen esimerkkejä käytännön toteutuksista, toimintaa hidastavista haasteista sekä tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksista. Tässä tekstissä luodaan katsaus keskustelun oleellisimpiin yksityiskohtiin.
Esimerkkeinä parhaista käytänteistä keskustelussa nostettiin esiin taloyhtiöiden sisäiset energiayhteisöt, jotka ovat voimakkaasti viime vuosina yleistyneet. Niiden toteutuksen todettiin olevan kohtuullisen helppoa, kunhan taloyhtiöstä löytyy aitoa mielenkiintoa aihetta kohtaan. Myös taloyhtiöiden väliset energiayhteisöt ja korttelitason yhteistyö todettiin kiinnostavaksi, vaikka toteutus ei vielä ongelmatonta olekaan. Kyse ei välttämättä ole vain energian pientuotannosta ja sen jakamisesta kiinteistön sisällä tai rakennusten välillä, vaan energiayhteisö voi pientuotannon lisäksi sisältää myös yhteisiä lämmitysratkaisuja, sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuria tai korjaushankkeiden yhteistä suunnittelua.
Energiayhteisön sisäisen osaamisen vahvistamista pidettiin erittäin tärkeänä tekijänä. Energiaeksperttikoulutus, jossa taloyhtiöiden hallitusten jäsenille tarjotaan energia-aiheista koulutusta, on osoittautunut erittäin tehokkaaksi keinoksi lisätä tietoa, tuoda energia-aiheet hallituksen agendalle ja aktivoida prosumerismia. Tärkeänä yksityiskohtana mainittiin myös se, että isännöitsijöiden vaihtelevan osaamistason vaikutus energiayhteisöjen perustamiseen vähenee yhteisön sisäisen asiantuntijuuden kasvaessa. Asukkaiden energia-aiheinen innostus ja yksittäisten aktiivien rooli koettiin keskeisen tärkeäksi. Prosumerismi etenee parhaiten, kun taloyhtiöstä löytyy aktiivinen yksilö tai pieni ryhmä, joka vie asioita eteenpäin.
Tunnistettuja haasteita
Energiayhteisöjen yleistymistä hidastavaksi haasteeksi koettiin lainsäädännölliset tekijät. Vaikka energiayhteisöihin liittyvä lainsäädäntö onkin viime vuosina kehittynyt, esimerkiksi tontti- ja korttelirajat rajoittavat edelleen energiayhteisöjen yhdistämistä. Myös taloyhtiöiden hitaat päätöksentekoprosessit nähtiin energiayhteisöjen haasteena. Usein hitaiden prosessien taustalla vaikuttaa kertynyt korjausvelka, joka oleellisesti hankaloittaa uusien energiainvestointien tekemistä. Keskustelussa nousi esiin, että alaa hallitsee reaktiivinen korjauskulttuuri, eli ennakoiva kehittäminen on vähissä, ja korjauksia tehdään vain pakon edessä. On myös tyypillistä, että eri taloyhtiöissä ollaan korjaussyklien eri vaiheissa, mikä hankaloittaa taloyhtiöiden välisiä energiayhteisösuunnitelmia.
Energiayhteisöjen kannalta haasteellisiksi mainittiin myös sijoittajaomisteisten kohteiden kehittäminen. Energiahankkeiden hyötyjen jakautuminen vuokranantajan ja vuokralaisen välillä on usein epäselvää, mikä heikentää investointi-intoa. Lisäksi asuntosijoittajat tyypillisesti haluavat maksimoida kohteen taloudellisen tuoton. Kun energiayhteisön perustamisessa taloudellinen hyöty on vain yksi tekijä muiden joukossa, vuokra-asuntojen energiayhteisöpotentiaali nähtiin haasteellisena.
Mahdollisuudet ja tulevaisuuden näkymät
Tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksista lupaavimpana nousi esiin energian varastointi. Lämpö- ja sähkövarastot mahdollistavat uusiutuvan tuotannon varastoinnin, ja auttavat tuotannon ja kulutuksen kohtaanto-ongelmassa kasvattaen samalla paikallisen energiantuotannon arvoa. Lisäksi on todennäköistä, että uusien sähkötehomaksujen myötä energian varastointi yleistyy. Energian varastoinnilla on merkittävä roolinsa myös korttelitason energiayhteisöissä. Vaikka niiden toteutus on vielä tällä hetkellä haasteellista, onnistuneet pilottihankkeet ennakoivat niiden yleistymistä.
Hyvin mielenkiintoisena tulevaisuuden näkymänä mainittiin myös energiayhteisöjen valtavirtaistuminen uudisrakentamisessa uusien rakennusmääräysten myötä. Jos energiayhteisöistä päätetään tehdä pakottava mekanismi, se muuttaa oleellisesti koko markkinaa. Kuntien roolin ajateltiin yleisestikin kasvavan, sillä energiayhteisöpilottien lisäksi kunnilta odotetaan taloyhtiöitä tukevia konkreettisia toimia. Myös datan hyödyntämisen rooli nähtiin voimakkaasti kasvavana, ja lisäksi osaamisen kehittymiseen on jatkossakin panostettava. Energiayhteisöjen hyödyistä on tehtävä mahdollisimman näkyviä, jotta asukkaat motivoituvat osallistumaan.
Kirjoittaja: Aki Korpela, yliopettaja, Teollisuusteknologia
Kuva: Adobe Stock kuvapankki, AHatmaker
Lähteet:
URBAN PROSUMERS -hankkeen verkkosivuille on kerätty esimerkkejä energiaprosumerismista Tampereelta ja muista Suomen ja Euroopan kaupungeista Ratkaisuja energiaan | Urban Prosumers | Tampereen korkeakouluyhteisö
Kommentit