Prosumerismi luo kaupunkilaisille uusia mahdollisuuksia
TAMKissa käynnissä olevassa Urban Prosumers ‑hankkeessa etsitään ratkaisuja, joiden avulla kaupunkien asukkaat voivat toimia samanaikaisesti ruuan, energian ja liikkumisen kestävyyttä edistävien ratkaisujen tuottajina ja kuluttajina eli prosumereina. Haussa on uudenlaisia toimintamalleja, jotka mahdollistavat perinteisen kuluttajien ja tuottajien välisen roolijaon rikkomisen. Prosumerina toimivat asukkaat voivat esimerkiksi tuottaa verkkoon sähköä omilla aurinkopaneeleilla tai organisoida yhteisön käyttöön polkupyöriä tai yhteiskäyttöautoja. Ainoa tapa saada selville, millä tavalla aivan uudenlaiset tuottaja-kuluttaja -mallit käytännössä toimivat ja mitkä asiat edistävät tai jarruttavat prosumeriksi ryhtymistä, on konkreettisesti kokeilla uusia toimintatapoja Living Labissa.
Living Lab rakentuu vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa
Living Lab tutkimus on vakiintunut metodologinen lähestymistapa, jota käytetään usein uusien innovaatioiden kehittämisessä ja testaamisessa sekä monimuotoisten ilmiöiden tutkimuksessa. Sitä on paljon käytetty muun muassa kestävyysmurroksen tutkimuksessa sekä kaupunkitutkimuksessa. Toimiakseen Living Lab tutkimus edellyttää kokeilujen huolellista suunnittelua sekä niiden systemaattista seurantaa ja arviointia. Koska Living Lab tutkimus tapahtuu keskellä ihmisten arkea, on tutkimus sekä sen seuranta ja arviointi suunniteltava tiiviissä vuorovaikutuksessa yhteistyökumppanien kanssa. Living Lab asetelma on näin aina arvaamaton eikä koskaan täysin tutkijan hyppysissä. Samalla tiivis vuorovaikutus kansalaisten, yritysten, julkisen hallinnon edustajien ja eri alojen tutkijoiden kanssa on Living Lab työskentelyn antoisimpia puolia.
Fokusryhmähaastatteluista vauhtia vuorovaikutukselle
Urban Prosumers -hankkeessa Living Labia on alettu rakentaa järjestämällä kahdeksan fokusryhmähaastattelua, joihin on osallistunut yhteensä 34 keskustelijaa jakamaan kokemuksiaan ruokaan, energiaan ja liikkumiseen liittyvästä prosumerismista. Osallistujien taustat vaihtelivat kansalaistoimijoista ja tutkijoista yrityksiin ja kaupungin edustajiin. Fokusryhmähaastatteluissa nousi esille kiinnostavia esimerkkejä toimivista prosumerismin käytännöistä sekä kokemuksia siitä, mitkä tekijät tukevat tai jarruttavat kansalaisten mahdollisuuksia siirtyä ratkaisujen hyödyntäjästä niiden tuottajaksi. Keskeisimpänä oppina oli, että prosumerismi voi kukoistaa, kun se on yhteisölähtöistä ja matalan kynnyksen toimintaa, kaupunki mahdollistaa toimia muun muassa tarjoamalla tiloja tai viestintätukea, toimijat saavat vertaistukea ja saatavilla on innostavia esimerkkejä ja toimintamalleja. Prosumerismia edistää myös se, jos tarjolla on joustavia osallistumisen malleja ja mahdollista siirtyä tilanteen mukaan kuluttajasta vapaaehtoistyöntekijäksi tuottamaan palveluja tai pienimuotoiseen yrittäjyyteen.
Fokusryhmähaastatteluilla on ollut tärkeä rooli Urban Prosumers -hankkeen Living Lab kokonaisuuden rakentumisessa. Niissä koottua tietoa on hyödynnetty kevään aikana työpajoissa, joissa eri taustoista tulevat osallistujat ideoivat uusia aihioita prosumerismin kokeiluiksi. Varsinaisia kokeiluja päästään pilotoimaan vuonna 2027, jolloin käynnistyvät hankkeen rahoittamat kansalaislähtöiset ruohonjuuritason kokeilut. Kokeilujen seurantaa varten rakennettu aineistonkeruukehikko on myös muotoutunut osin fokusryhmäkeskustelussa tunnistettujen tärkeiden teemojen mukaan. Läpi hankkeen jatkuvalla vuorovaikutuksella sidosryhmien kanssa Urban Prosumers hanke pyrkii saavuttamaan Living Lab tutkimuksen parhaat edut: tutkimuksen, joka vastaa käytännön tarpeisiin, välittää tietoa tutkimuksen ja käytännön toimijoiden välillä sekä tuottaa tuloksia, joista on sidosryhmille aitoa hyötyä.
Kirjoittajat: Ella Kallio, projektipäällikkö, Projektitoimisto & Maria Åkerman, jkohtava tutkija, Liiketalous ja media
Kuva: TUNI mediapankki
Lähteet:
European Network of Living Labs -sivusto: Homepage – ENoLL
URBAN PROSUMERS -hankkeen sivusto: Urban Prosumers | Kaupunkilaiset kestävien ratkaisujen tuottajina ja kuluttajina ilmastoneutraaliuden edistämiseksi | Tampereen korkeakouluyhteisö
Kommentit