Ilmastonmuutos muuttaa metsien kasvuolosuhteita
Suomen metsäkeskuksen ilmastoasiantuntija Juha Tuononen avasi puheenvuorossaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsiin. Hän kertoi, että metsien kasvuolosuhteet muuttuvat jo nyt: kasvukaudet pitenevät, lämpösummat kasvavat ja sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Muutokset voivat paikoin lisätä puuston kasvua, mutta samalla metsät altistuvat uusille riskeille.
Tuononen korosti, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät erityisesti kuivuuden, myrskyjen, hyönteisten, sienitautien ja metsäpaloriskin lisääntymisenä. Etelä-Suomessa kuusen kasvuolosuhteet voivat heikentyä etenkin kuivemmilla kasvupaikoilla. Siksi metsänomistajien on jo nyt tehtävä päätöksiä, jotka parantavat metsien sopeutumiskykyä vuosikymmenten päähän.
Keskeisiä keinoja ovat kasvupaikalle sopivien puulajien valinta, sekapuustoisuuden lisääminen, laadukas metsänuudistaminen sekä taimikoiden ja kasvatusmetsien hyvä hoito. Tuonosen kertoi, että monimuotoisuus ja metsien elinvoimaisuus ovat myös ilmastokestävyyden perusta. Monipuolinen metsä kestää häiriöitä paremmin ja toipuu niistä nopeammin.
Metsätuhoriskit syntyvät usein tapahtumaketjuina
Metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Suomen metsäkeskuksesta tarkasteli käytännön metsätuhoriskejä Pirkanmaalla. Hän kertoi, että maakunnassa on paljon kuusivaltaisia metsiä, joista merkittävä osa on varttuneessa kasvatusvaiheessa. Tällaiset metsät ovat erityisen herkkiä kuivuudelle, tuulituhoille ja hyönteistuhoille.
Kokkonen muistutti, että metsätuhot eivät yleensä synny yhden tekijän seurauksena. Kuivuus voi heikentää puiden elinvoimaisuutta, jolloin ne altistuvat helpommin juurikäävälle ja kirjanpainajalle. Leudot ja vähäroutaiset talvet lisäävät puolestaan myrskyjen vaikutuksia, kun puiden juuret eivät saa tukea routaisesta maasta. Myrskyjen kaatamat puut taas tarjoavat lisääntymisalustoja tuhohyönteisille.
Varautuminen alkaa hänen mukaansa riskikohteiden tunnistamisesta. Metsänomistajan kannattaa seurata metsänsä kuntoa säännöllisesti ja reagoida ajoissa merkkeihin puuston heikentyneestä elinvoimaisuudesta. Oikea-aikaiset harvennukset, sekapuustoisuuden lisääminen sekä kasvupaikalle sopivien puulajien suosiminen ovat tehokkaita keinoja vähentää riskejä.
Kokkonen korosti myös, että metsänhoidossa on jatkossa huomioitava entistä enemmän tulevaisuuden ilmasto-olosuhteet. Metsä, joka näyttää hyvinvoivalta tänään, kasvaa vielä vuosikymmeniä muuttuvassa ilmastossa.
Lisääkö metsien suojelu metsätuhoja?
Webinaarin kolmannessa puheenvuorossa Lassi Hakulinen Tihkupinta – Metsäluonnon asiantuntija -yrityksestä käsitteli paljon keskustelua herättänyttä kysymystä: lisääkö metsien suojelu metsätuhojen riskiä ympäröivissä talousmetsissä? Hänen esittelemänsä Luonnonvarakeskuksen tutkimustulokset eivät tue yleistä oletusta siitä, että suojelualueet olisivat merkittävä kirjanpainajatuhojen lähde.
Hakulinen kävi läpi metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, METSO-ohjelman mahdollisuudet sekä luonnonsuojelualueiden ja ympäristötukikohteiden erityispiirteet metsätuhojen näkökulmasta. Hän muistutti, että luonnonsuojelualueilla kuollut puuaines on tärkeä osa metsäekosysteemiä. Lahopuu lisää luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa elinympäristöjä suurelle joukolle metsälajeja.
Hakulisen totesi, että metsänhoidolla, puulajivalinnoilla ja metsien elinvoimaisuudesta huolehtimisella voidaan vaikuttaa metsätuhojen riskeihin huomattavasti enemmän kuin suojelun määrällä. Hänen johtopäätöksensä oli, ettei metsien suojelua pidä jättää tekemättä metsätuhojen pelossa silloin, kun kohteella on merkittäviä luontoarvoja.
Elinvoimainen metsä on paras turva tulevaisuuteen
Vaikka puhujat tarkastelivat teemaa eri näkökulmista, heidän viestinsä olivat samansuuntaisia. Ilmastonmuutos lisää metsätuhoriskejä, mutta metsänomistaja voi vaikuttaa merkittävästi metsänsä kestävyyteen. Oikeat puulajivalinnat, sekapuustoisuus, aktiivinen metsänhoito, monimuotoisuuden turvaaminen sekä metsien jatkuva seuranta muodostavat perustan ilmastokestävälle metsätaloudelle. Elinvoimainen metsä ei ainoastaan kasva hyvin, vaan myös kestää paremmin tulevaisuuden häiriöitä ja tuottaa hyötyjä niin metsänomistajalle kuin ympäristöllekin.
METURI-hankkeen nettisivut: https://projects.tuni.fi/meturi/
Teksti: Riitta Vihuri, TAMK, liiketalous
Kuva: Manne Viljamaa, TAMK, metsätalous
Kommentit