Suomen kielen selvityshenkilö Tiina Onikki-Rantajääskön (2024) raportti Suomi osallisuuden kielenä nosti esiin tutun haasteen: englanninkielinen koulutus ei automaattisesti tuota työntekijöitä suomalaisille työmarkkinoille. Siksi raportissa suositellaan, että korkeakoulujen englanninkielisiä ohjelmia kehitetään kaksi- tai monikielisiksi ja että tutkintoihin sisällytetään suomen kielen käyttöä tukevaa harjoittelua.
Englannin rinnalle suomea monin tavoin
Ammattikorkeakouluissa suosituksiin on tartuttu tosissaan – englanti-suomi/ruotsi-kaksikielisyyteen pyrkiminen on jo selvä trendi. TAMK ja Metropolia kehittivät Talent Boost
– rahoituksella toiminnallisesti kaksikielisen korkeakoulutuksen TOKASA-mallin. Siinä opetus aloitetaan englanniksi, mutta suomea tai ruotsia tuodaan mukaan systemaattisesti. Tavoitteena on, että suomen kielen nollatasolta aloittava opiskelija hallitsee valmistuessaan suomen siten, että hän voi toimia ammatissaan tällä kielellä. TOKASA-malli on otettu käyttöön muun muassa TAMKin ja Metropolian sairaanhoitajatutkinnoissa, ja sitä sovelletaan useissa ammattikorkeakouluissa, sote-alan lisäksi esimerkiksi restonomikoulutuksessa.
Kaikki ratkaisut eivät vaadi opetussuunnitelmien isoa remonttia. Esimerkiksi TAMKin koordinoimassa KaksKo-hankkeessa neljä ammattikorkeakoulua kokeilee kevyempiä tapoja tuoda suomea mukaan englanninkielisiin tutkintoihin. Ajatuksena on, että esimerkiksi tuleva insinööri ei välttämättä tarvitse täydellistä suomea, mutta hänen on hyvä tuntea alan perussanastoa ja uskaltaa osallistua kahvipöytäkeskusteluun.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tarjonnut myös yliopistoille porkkanaa kieli-integraation kehittämiseen: Itä-Suomen, Jyväskylän ja Vaasan yliopistoissa pilotoidaan parhaillaan toiminnallisesti kaksikielistä koulutusta ammattikorkeakoulujen TOKASA-mallin pohjalta OKM:n erillisrahoituksella. Lisäksi OKM rahoittaa TOKAKO-verkostoa, jonka tavoitteena on tukea kaksikielisen korkeakoulutusmallin laajenemista koko korkeakoulukentällä.
Kieltä oppii, kun sitä käyttää
Hyviä esimerkkejä on jo paljon. Suomen kieltä voidaan integroida opintojaksoille pieninkin keinoin: tunnit voidaan aloittaa ja päättää suomeksi, keskeiset käsitteet voidaan kääntää näkyville, opiskelijat voivat kirjoittaa suomenkielisiä tiivistelmiä. Olennaista on, ettei suomi näyttäydy ylimääräisenä lisänä vaan osana asiantuntijaksi kasvamista.
Harjoittelussa kielen oppiminen jatkuu käytännön tilanteissa. Juuri nyt kaksikielisen harjoittelunohjauksen kysymyksiä ratkotaan ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa ProHarkka-hankkeessa yhdessä muun muassa hyvinvointialueiden kanssa. Kun korkeakoulut, työelämä ja OKM vetävät samaan kaksikieliseen suuntaan, kansainvälisten opiskelijoiden tie suomalaiseen työelämään helpottuu.
Teksti: Päivi Vartiainen, erityisasiantuntija, Projektitoimisto
Kuva: Dimitra Panopoulou-Huovila
Lähteitä ja lisätietoja:
Onikki-Rantajääskö, T. (2024). Suomi osallisuuden kielenä. Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024: 20.https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/9db9d564-d4ac-49aa-a936-e9d8269152cb
KaksKo-hanke: https://projects.tuni.fi/kaksko/
ProHarkka Sisä-suomi: https://www.tuni.fi/fi/tamk/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/proharkka-sisa-suomi-ohjausvoimaa-kieli-ja-kulttuuritietoiseen
TOKASA-malli: https://www.tokasa.fi/koulutusmalli/
TOKAKO-verkosto: https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/tokako-verkosto
Kirjoittaja:
Päivi Vartiainen
Erityisasiantuntija, tutkija CAREFUTURE-hanke
Projektipäällikkö, Kaksikielinen korkeakoulutus KaksKo -hanke
Kommentit