Hyvinvointia etsimässä

27.3.2023 — Kukka-Maaria Korko

Työ- ja opiskeluhyvinvointi on teema, josta olemme kuulleet paljon viime vuosina. Luemme ihmisistä, jotka ovat kokeneet yhden tai useamman uupumusjakson; pärjääjistä, jotka heräävät aamuviideltä lenkille ja keittämään kaurapuuroa ennen työpäivän alkamista; oravanpyörästä hypänneistä tai siitä haaveilevista.

Arki on raskaampaa kuin koskaan ennen. Tietoa tulee jatkuvasti useista lähteistä ja aivomme ovat kuormittuneita kaikesta informaatiosta. Opiskelijalta odotetaan koko ajan enemmän ja työelämä on entistä epävarmempaa. Haluamme pärjätä: olla hyviä opiskelijoita, ystäviä, läheisiä, kumppaneita, vanhempia ja työntekijöitä. Yhteisön tuki on aiempaa vähäisempää ja elämämme muuttunut individualistisemmaksi. Miten toisenlaiseen tottunut ihmislaji sopeutuu?

Levon ja unen merkitys

Uusimpien tutkimusten mukaan unen merkitys on aiemmin ymmärtämäämme suurempi. Unen aikana aivomme “huuhtoutuvat”, puhdistuvat kuona-aineista. Tällä prosessilla arvellaan olevan merkitystä esimerkiksi muistisairauksien ehkäisemisessä. Levon, joutilaisuuden ja palautumisen tärkeydestä on myös saatu uutta tietoa. Esimerkiksi painonhallinnassa riittävällä levolla ja rentoutumisella on tärkeä tehtävä.

Onko meillä sitten aikaa levätä riittävästi? Kohtaamme todellista stressiä ja kiirettä elämässämme. Saattaa olla, että työn ja opiskelun yhdistäminen vie vuorokaudesta paljon tunteja. Voimme elää ruuhkavuosia pikkulapsiperheessä tai aikaa ja energiaa kuluu ikääntyneiden vanhempien tukemiseen. Sairastaminen, harrastus tai vaikkapa ruokakaupassa jonottaminen vie kallista aikaamme. Välillä voimme tehdä hyvinvointiamme tukevia valintoja helpommin, välillä valintojen tekeminen on vaikeaa. Ainoa ratkaisu rajallisen aikamme säästämiseksi on priorisointi. Mikä on tärkeää elämässämme juuri nyt? Voiko jostain muusta tinkiä hetkellisesti tai pidemmäksi ajaksi? Mikä tukee hyvinvointiani ja mikä vie energiaani turhaan?

Kohti armollisuutta

Levon ja oman hyvinvoinnin priorisoiminen elämässä riittävän korkealle sijalle on välttämättömyys. Unta ei voi varastoida eikä palautumista suorittaa. Molempia tulee saada tarpeeksi paljon ja usein. Joskus on suljettava silmät sängyn alla pyöriviltä villakoirilta, lämmitettävä eineksiä, jätettävä treeni väliin, lyhennettävä työaikaa tai palautettava koulutehtävä viime tipassa tai vasemmalla kädellä tehtynä. Inhimillisyyteen kuuluu, että kaikkea ei voi tehdä täydellisesti. Taas tulee se päivä, jolloin energiaa riittää. Pidä huolta itsestäsi!

Kirjoittaja: Miia Koskela, TtM-opiskelija, TtK, Sairaanhoitaja AMK, Hoitotyön opettaja, TAMK

Kuva: Pexels-acharaporn-kamornboonyarush-1028741

Opiskelu

Kommentit

Vastaa Peruuta vastaus

Itseohjautuva oppiminen on tulevaisuustaito

Itseohjautuvuus (tai yhteisöohjautuvuus) on vahvistanut asemaansa työelämässä vuodesta 2006, jolloin hoivayhtiö Buurtzorgin toiminta käynnistyi Hollannissa. Itseohjautuvuudesta puhutaan ja sitä vaaditaan yhä enemmän paitsi työelämässä, myös opiskelussa. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, kenen ehdoilla kohti itseohjautuvuutta ollaan siirtymässä ja mitkä ovat sen toimintaedellytykset. Tässä blogissa keskitymme erityisesti itseohjautuvaan oppimiseen.

Sosiaali- ja terveysalan yhteiset opinnot

Yksin etenet nopeasti, mutta yhdessä pääsemme pidemmälle. Kiireessä luotamme yksilölliseen etenemiseen ja unohdamme sen hyvän, joka yhteistyöllä saavutettaisiin. Yhteistyössä saattaa joutua mukavuusalueensa reunalle, jossa toimintaamme ja vuorovaikutustamme haastetaan useammasta suunnasta. Tehostamisen ja tietoteknisten innovaatioiden maailmassa monia asioita on helppoa toteuttaa yksin, mutta viheliäisimmät ongelmat säilyvät, jos yhteispelin taidot ovat heikentyneet. Yhteistyön hyödyt ovat helposti sanottu ja ymmärrettykin, mutta arjessa ja käytännöissä vähän haasteellisempia toteuttaa.

Restonomiopiskelijoiden tietotaitokilpailussa testattiin laajasti osaamista: Voittoon ylsi TAMKin restonomiopiskelijoiden joukkue

Restonomiopiskelijoiden RESTO-tietotaitokilpailuja on järjestetty vuosittain vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2024 kilpailut järjestettiin ensimmäistä kertaa Porissa, Satakunnan ammattikorkeakoulussa 12.–14.3.2024. Tampereen ammattikorkeakoulun 3. vuoden restonomiopiskelijat osallistuivat Vivis-joukkueella tämänvuotiseen kilpailuun ja voitto saatiin ensimmäistä kertaa TAMKiin.