Hyppää sisältöön
TAMK-blogi

NATO STO 2026 haastaa korkeakoulut uudistumaan 

— simo.vainionpaa@tuni.fi

Turvallisuusympäristön muutokset, teknologian nopea kehitys ja kasvavat varautumis- sekä resilienssivaatimukset näkyvät yhä vahvemmin myös korkeakoulujen toiminnassa. NATO Science & Technology Organizationin (STO) vuoden 2026 Collaborative Programme of Work (CPoW) tarjoaa kiinnostavan näkymän siihen, millaisia tutkimus- ja kehitysteemoja kansainvälisessä turvallisuus- ja puolustustutkimuksessa pidetään strategisesti tärkeinä tulevina vuosina. Raportti ei ole kiinnostava vain puolustusalan toimijoille. Se tarjoaa myös korkeakouluille arvokasta tietoa siitä, millaista osaamista, tutkimusta ja innovaatioympäristöjä tulevaisuudessa tarvitaan.

NATO STO:n Collaborative Programme of Work on yksi maailman suurimmista turvallisuuteen ja puolustusteknologiaan keskittyvistä tutkimusverkostoista. Vuoden 2026 ohjelma sisältää yli 450 käynnissä olevaa tutkimusaktiviteettia, ja siihen osallistuu tuhansia tutkijoita, insinöörejä, viranomaisia, yrityksiä ja korkeakouluja eri puolilta NATO-maita. Tavoitteena on kehittää tutkimuksen avulla uusia teknologioita, toimintamalleja ja suorituskykyjä nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. [linkedin.com], [sto-trends.com]

NATO STO uudistaa tutkimustoimintaansa

Vuoden 2026 ohjelman merkittävin viesti on tutkimuksen ja käytännön tarpeiden entistä tiiviimpi yhdistäminen. NATO STO on käynnistänyt uuden toimintamallin, jossa tutkimus organisoidaan yhdeksän temaattisen Scientific and Technical Committee -kokonaisuuden ympärille. Niiden rinnalle rakennetaan suorituskykyjä yhdistäviä Capability Coordination Group -rakenteita, joiden tarkoituksena on nopeuttaa tutkimustiedon siirtymistä käytännön ratkaisuihin. [sto.nato.int], [sto.nato.int]

Raportissa korostuvat erityisesti:

  • kyber- ja informaatiotoimintaympäristö
  • sensoriteknologiat
  • tekoäly ja data-analytiikka
  • mallinnus ja simulointi
  • ihmisen suorituskyky ja turvallisuus
  • autonomiset järjestelmät
  • ei-kineettiset vaikuttamiskeinot
  • yhteiskunnan resilienssi ja kriisinsietokyky. [sto.nato.int], [sto-trends.com]

Nämä ovat teemoja, jotka näkyvät kasvavassa määrin myös siviiliyhteiskunnan kehittämisessä, yritystoiminnassa sekä korkeakoulujen tutkimus- ja koulutustoiminnassa.

Miksi tämä on tärkeää TAMKille?

Monet NATO STO:n tunnistamista tutkimuksen painopisteistä ovat samoja, joiden parissa TAMK tekee jo tällä hetkellä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Digitalisaatio, älykäs teollisuus, robotiikka, kyberturvallisuus, turvallisuusjohtaminen, data-analytiikka ja yhteiskunnan resilienssi ovat aloja, joiden merkitys kasvaa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

NATO STO:n raportissa korostuu tutkimuksen vaikuttavuus. Teknologia ei yksin riitä, vaan tarvitaan ympäristöjä, joissa uusia ratkaisuja voidaan testata, pilotoida ja kehittää yhdessä käyttäjien kanssa. Tämä on myös suomalaisen ammattikorkeakoulumallin vahvuus. Soveltavan tutkimuksen avulla voidaan tuottaa ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä yrityksiä että yhteiskuntaa.

Tässä yhteydessä TAMK OpenLab tarjoaa kiinnostavan esimerkin siitä, miten tutkimus, testausympäristöt ja työelämäyhteistyö voidaan yhdistää. OpenLab kokoaa yhteen TAMKin tutkimusympäristöjä, laboratorioita sekä asiantuntijapalveluita yritysten ja yhteisöjen käyttöön. Sen kautta tutkimustuloksia voidaan kehittää käytännön sovelluksiksi yhdessä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Tällaisille toimintamalleille näyttäisi olevan kasvavaa tarvetta myös NATO STO:n tunnistamilla tutkimusalueilla. [sto.nato.int], [sto.nato.int]

Pirkanmaalla on poikkeuksellisen vahva turvallisuusekosysteemi

NATO STO:n raportin viesti on selkeä: tulevaisuuden turvallisuus rakentuu tutkimuksen, teknologian ja verkostomaisen yhteistyön varaan. Tämä ajattelu sopii hyvin myös Pirkanmaan kehitykseen.
Pirkanmaan turvallisuusklusteri kokoaa yhteen alueen korkeakouluja, yrityksiä, viranomaisia ja muita toimijoita kehittämään turvallisuuteen, varautumiseen, huoltovarmuuteen ja resilienssiin liittyvää osaamista. Klusteri tarjoaa alustan uusille tutkimus- ja kehityshankkeille sekä vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Pirkanmaalla yhdistyvät vahva teknologiaosaaminen, korkeakoulututkimus, turvallisuusalan yritykset sekä viranomaistoiminta. Juuri tällaiset monialaiset ekosysteemit ovat myös NATO STO:n toimintamallin ytimessä. Raportissa korostetaan tutkimuksen merkitystä verkostojen rakentajana ja uusien suorituskykyjen mahdollistajana. [sto.nato.int], [linkedin.com]
TAMKin näkökulmasta turvallisuusklusteri tarjoaa mahdollisuuden yhdistää tutkimus, koulutus ja työelämäyhteistyö entistä vahvemmin. Samalla voidaan rakentaa uusia avauksia esimerkiksi digitaalisen turvallisuuden, kriittisen infrastruktuurin resilienssin, simuloinnin, turvallisuusjohtamisen ja älykkäiden teknologioiden alueilla.

Osaaminen ratkaisee tulevaisuuden

Yksi NATO STO:n raportin keskeisistä viesteistä on, että teknologinen kilpailukyky ja turvallisuus perustuvat osaamiseen. Tutkimusverkostot, korkeakoulut, yritykset ja viranomaiset muodostavat yhdessä ekosysteemin, jossa uusia ratkaisuja kehitetään ja otetaan käyttöön. [sto-trends.com], [sto.nato.int]
TAMKin kaltaiselle työelämäläheiselle korkeakoululle tämä on tärkeä viesti. Tulevaisuuden turvallisuushaasteet eivät ratkea yksittäisillä teknologioilla vaan kyvyllä yhdistää tutkimus, koulutus, käytännön kokeilut ja yhteistyöverkostot.
NATO STO:n vuoden 2026 ohjelma antaa selkeän signaalin siitä, että turvallisuus, resilienssi, digitalisaatio ja teknologinen uudistuminen tulevat olemaan entistä tärkeämpiä tutkimuksen ja koulutuksen painopisteitä tulevina vuosina. TAMKilla, Pirkanmaan turvallisuusklusterilla ja OpenLabin kaltaisilla tutkimusympäristöillä on erinomaiset edellytykset osallistua tähän kehitykseen sekä alueellisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Lähteet
Kirjoittaja tekoälyavusteisesti Aija Paananen

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1966 valmistuneiden sähköinsinöörien vierailu

Kesäkuinen vierailu TAMKissa tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa suomalaisen insinöörikoulutuksen historiaan ja sähkötekniikan opetuksen alkuvaiheisiin Tampereella. Vuonna 1966 Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta valmistuneet sähköinsinöörit palasivat entiseen opinahjoonsa muistelemaan opiskeluaikaansa, vertaamaan mennyttä nykyiseen ja jakamaan kokemuksiaan ajalta, jolloin insinööriopinnot, työelämä ja opiskelijakulttuuri näyttivät monin tavoin erilaisilta kuin tänään.

Itsetuntemus auttaa selviytymään kirjoittamisen haasteista uutistyössä

Kirjoittaminen lähtee taidosta kuunnella ja halusta ottaa selvää siitä, mistä kirjoittaa. Usein kuitenkin unohtuu, että ympäristön havainnoinnin lisäksi hyvän kirjoittajan on tarkasteltava myös itseään, vaikka kyse ei olisi omaelämäkerrasta tai runokokoelmasta, vaan esimerkiksi luovasta asiantuntijatyöstä. Jos reflektointia ei ole tottunut tekemään, se voi tuntua aluksi työläältä – pelottavaltakin. Miksi itseään kannattaa kuitenkin olla valmis tarkastelemaan?