FUSILLI-hanke inspiroi hyödyntämään puutarhatuotannon sivuvirtoja ammattikeittiöllä

Yrttejä ja kasveja
Reseptikokeiluissa käytetyt raaka-aineet vasemmasta yläreunasta alkaen: mangoldi, tillin kukinto, härkäpavun lehti, varsiparsakaalin kukinto ja vasemmassa alareunassa ruusukaalin lehti, fenkolin lehtivarsi, palsternakan lehti, porkkanan naatti.

Puutarhatuotannossa syntyy kerättävän ja myytävän sadon lisäksi sivuvirtoja, joita ei saada myydyksi tai ei hyödynnetä lainkaan. Puutarhatuotannon sivuvirtoja ei olla yleisesti totuttu käyttämään raaka-aineena ruuanvalmistuksessa ja niiden käyttö ammattikeittiöissä on vielä vähäistä. Kasviperäisissä sivuvirroissa on kuitenkin suuri potentiaali elintarvike- ja ravitsemisalalla.

Miksi puutarhatuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen ravinnoksi olisi tärkeää? Puutarhatuotannon sivuvirtoja ovat esimerkiksi naatit, varret, lehdet, ylituotanto ja tai eri tavoin laatuvikaiset tuotteet. Näitä hyödyntämällä voidaan edistää kestävää ruokajärjestelmää ja kiertotaloutta. Elintarvikejätteen ja hävikin määrän vähentäminen on osa elintarvikeketjun toimijoiden vastuullisuustyötä ja kannattavuutta. Sivuvirtojen hyödynnettävyyttä  selvitettiin Tampereen ammattikorkeakoulussa FUSILLI (Fostering the Urban food System Transformation through Innovative Living Labs Implementation) -hankkeen toimeksiantona. Hankkeen tarkoituksena on kehittää uusia kestäviä ratkaisuja kaupunkialueiden ruokajärjestelmiin.

Puutarhatuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen ammattikeittiöllä on ajankohtainen aihe, jota käsiteltiin marraskuussa 2023 valmistuneessa opinnäytetyössä. Restonomiopiskelija Liisa Peitilän opinnäytetyön uutuusarvo on merkittävä, koska puutarhatuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä ammattikeittiöllä ei ole juurikaan kirjallisuudessa käsitelty. Työn pääpaino oli puutarhatuotannon syömäkelpoisissa sivuvirroissa ja niiden hyödyntämisessä ammattikeittiöllä. Työssä käsiteltiin myös perinteisesti syömäkelvottomina pidettyjä kasvinosia, kuten naatteja, lehtiä, varsia ja juuria.

Opinnäytetyössä toteutettiin reseptikokeiluja hapattamalla, kuivaamalla ja öljysäilönnällä. valmistusmenetelmiksi valikoitui hapattaminen, kuivaus ja öljysäilöntä, joilla saatiin aikaan monikäyttöisiä tuotteita. Raaka-aineina käytettiin tillin kukintoja, härkäpavun lehtiä, varsiparsakaalin kukintoja, ruusukaalin lehtiä, fenkolin lehtivarsia, palsternakan lehtiä ja porkkanan naatteja. Kokeilujen perusteella kyseiset kasvimateriaalit, reseptit ja valmistusmenetelmät soveltuivat hyvin ruuanvalmistukseen.

Monien hyötyjen lisäksi sivuvirtojen käyttöönotolle on olemassa myös omat haasteensa. Keskeisin käytön yleistymisen haaste on sivuvirtojen heikko tunnettuus. Toistaiseksi jatkojalostusta tai myynti- ja markkinakanavia ei sivuvirroille käytännössä ole. Tällä hetkellä sivuvirtoja saa hankittua vain suoraan tuottajalta. Sivuvirtojen laajempi käyttö erityyppisissä ravintoloissa edellyttää valmiiksi jalostettujen tuotteiden tai puolivalmisteiden kehittämistä.

Työtä sivuvirtojen arvon nostamiseen tarvittaisiin jatkossakin. Jotta sivuvirtojen käyttö raaka-aineena yleistyisi tulevaisuudessa, tarvitaan yhteistyötä maataloustuottajien, elintarviketeollisuuden, ravitsemisalan ja vähittäiskaupan välillä. Erilaiset hankkeet ja työpajat mahdollistaisivat eri toimijoiden verkostoitumisen ja tuloksellisen yhteistyön sivuvirtojen hyödyntämiseksi. Tämä opinnäytetyö on sysäys tämän tärkeän asian eteenpäin viemisessä ja toivottavasti toimii innoittajana ruokaketjun toimijoille.

 

Teksti ja kuva:
Sanna Luoto, Lehtori, Palveluliiketoiminta, sanna.luoto@tuni.fi

Liisa Peitilä*, Palveluliiketoiminnan opiskelija, liisa.peitila@tuni.fi

* Yhteydenotot opinnäytetyöhön liittyen

EU-lippu

 

FUSILLI on EU:n tietoa, tutkimusta ja innovointia tukevan Horizon2020 -ohjelman rahoittama hanke.

This project has been funded from European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under the grant agreement No 101000717.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi