Mitä vaaditaan, että rakennusalan kiertotalous ottaisi tuulta purjeisiin?

Pirkanmaan teolliset symbioosit -hanke järjesti Rakennusjäte − kustannuksesta tuotoksi -tapahtuman Nokia Arenan Paidia -tilassa marraskuun puolivälissä. Tapahtuma koostui aamiaistilaisuudesta, asiantuntijapuheenvuoroista ja työpajaosuudesta. Osallistujina oli rakennusalan toimijoita urakoitsijoista tuotevalmistajiin ja suunnittelijoista tilaajiin sekä rakennusalan tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Asiantuntijapuheenvuorot

DI Elli Kinnunen, kestävän kehityksen teknologiavastaava ja projektipäällikkö A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä kertoi tekijöistä, jotka vievät rakentamista lineaaritaloudesta kohti kiertotaloutta. Rakennusalalla on ollut jo pitkään tarkka ohjaus ja sääntely esimerkiksi kantaviin rakenteisiin tai vaikkapa vaarallisiin materiaaleihin liittyen, ja jatkossa kiertotalous ja elinkaariominaisuudet tulevat yhä suurempaan rooliin ja ne tullaan huomiomaan tulevassa rakennuslain uudistuksessa. Elli kertoi myös tämän hetken tilanteesta materiaalien ja kokonaisten rakennusosien hyödyntämisen suhteen.

Karoliina Tuukkanen kertoi Tampereen kaupungin roolista kiertotalouden edistämisessä.

Projektipäällikkö Karoliina Tuukkanen Tampereen kaupungilta kertoi omassa puheenvuorossaan kaupungin roolista kiertotalouden edistämisessä. Esityksessä käsiteltiin kaksi toteutunutta kohdetta. Ensimmäinen oli Kissanmaan tontinluovutuskilpailu, jossa edellytettiin kiertotalouskonseptien esittämistä tonttihakemuksen yhteydessä. Toisena Yliopistonkadun saneeraushanke, jossa suunnittele ja toteuta -mallin kautta otettiin hankinnan oleelliseksi kriteeriksi kiertotalous. Molempien esimerkkien kautta korostui tilaajan ohjauksen ja tahtotilan merkitys rakennusalan kiertotaloudessa.

Kaksi eri työpajaryhmää keskustelevat tapahtuman työpajaosuudessa

Työpajaosuus

Tunnin kestoinen työpajaosuus oli jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen vaihe oli itsenäistä työskentelyä, jossa osallistujat kirjasivat ylös omassa yrityksessään syntyviä sivuvirtoja (rakennusjätteitä). Mikäli omassa yrityksessä ei synny selkeitä sivuvirtoja tai niitä ei ole vielä tunnistettu, oli mahdollisuus miettiä myös sivuvirtoja, joita yritys voisi hyödyntää.  Toinen vaihe keskittyi rakennetun ympäristön sivuvirtojen hyödyntämisen ja kierrättämisen haasteisiin ja edellytyksiin. Kolmannessa vaiheessa ryhmät pureutuivat ideoihin ja alan mahdollisuuksiin. Työpajan osallistujat oli jaettu kolmeen ryhmään, joista yksi toimi hybridinä ja kaksi muuta paikan päällä Paidiassa. PITS-hankkeen edustajat ohjasivat ryhmien työskentelyä. Työpajoissa keskustelu oli aktiivista ja energistä.

Työpajassa nousi esille rakentamisen kiertotalouden haasteina esimerkiksi kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, logistiikka, välivarastointi ja kustannukset. Toisaalta mahdollisuuksina pohdittiin purkamisen minimointia ja säilyttäviä korjauksia ja purettavien materiaalien käyttöä muussa kuin alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Materiaalivirran ja tarpeen kohtaamiselle pohdittiin erilaisia keinoja, olipa puheissa jopa rakennusmateriaalien tinder. Keskusteluissa yksi mielenkiintoinen ajatus oli, että miksi tarjota rakennusalan purkumateriaaleja muille aloille tai toimijoille, kun arvokkaat materiaalit voitaisiin pitää myös alan omassa kierrossa?

Edellytyksiä, mahdollistavia tekijöitä ja uusia toimijoita pohtiessa toivottiin viranomaistaholta selkeyttä ohjeistuksissa ja toisaalta joustavuutta ja ketteryyttä. Viranomaisohjeistuksen tulisi tukea kiertotaloutta. Myös tilaajan tahtotilan todettiin olevan liki ratkaisevassa roolissa. Mikäli tilaaja haluaa, että hankkeessa huomioidaan kiertotalous ja vaatii sen kaikilta hankkeen osapuolilta kaikissa hankevaiheissa, on alalla kyllä keinot vastata pyyntöön.

PITS-hankkeen työryhmä

PITS-tiimin terveiset

PITS eli Pirkanmaan teolliset symbioosit -hankkeessa tavoitteena on edesauttaa teollisten symbioosien kehittymistä Pirkanmaalla. Hankkeen keskeistä toimintaa ovat työpajat, joissa kannustetaan yrityksiä löytämään toistensa sivuvirroista hyödynnettävää. Hankkeen mottona onkin: yhteistyöllä lisäarvoa – yhden jäte on toisen raaka-aine!

PITS-hanke: https://projects.tuni.fi/pits/

 

Kirjoittajat: PITS-hankkeen asiantuntijat lehtorit Arttu Lehtonen ja Piia Kanto sekä projektityöntekijä Ginstia Haatainen, TAMK

Kuvat: Ginstia Haatainen
Pääkuva: Shutterstock

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi