Kansallisessa innovaatiokilpailussa etsittiin ratkaisuja tulevaisuuden hoiva- ja hoitotyön kehittämiseksi. Keväällä 2026 kilpailun finaaliin edenneitä innovaatioita arvioimaan koottiin opiskelijaraati, jossa korkeakouluopiskelijat pääsivät mukaan päätöksentekoon. Opiskelijaraati muodostui 10 opiskelijasta, jotka edustivat eri koulutustasoja (AMK, YAMK ja jatko-opinnot) sekä sosionomi-, terveydenhoitaja-, sairaanhoitaja- ja bioanalytiikan koulutusaloja.
Opiskelijaraadin tehtävänä oli arvioida finaaliin päässeitä innovaatioita kolmessa kategoriassa:
- asiakaslähtöiset innovaatiot
- työntekijälähtöiset innovaatiot
- teknologiaan, politiikkaan tai organisaatioratkaisuihin perustuvat innovaatiot
Arvioinnin tavoitteena oli tunnistaa kunkin kategorian vahvimmat ratkaisut opiskelijoiden näkökulmasta. Arviointiprosessi jakautui kahteen osaan. Orientaatiopäivänä opiskelijat tutustuivat hankkeeseen. He pohtivat, mitä innovaatio heille tarkoittaa, loivat kriteerit hyvälle innovaatiolle ja tuottivat ajatuksia siitä, millainen on hyvä arvioija. Toisen päivän tapaamisessa opiskelijat perehtyivät innovaatioihin, pohtivat niiden vaikuttavuutta ja toteutettavuutta sekä sparrasivat ajatuksiaan ryhmissä.
Keskeisiksi arviointikriteereiksi he nostivat vaikuttavuuden, asiakaslähtöisyyden ja monistettavuuden — eli sen, kuinka laajasti ja tarkoituksenmukaisesti innovaatioita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Opiskelijat pohtivat kriittisesti myös sitä, millaisia innovaatioita ei tulisi palkita. Arvioinnissa korostui myös innovaatioiden eettisyys ja vaikutukset eri toimijoihin, mikä on keskeinen osa kestävää tulevaisuuden hoitotyötä. Eräs opiskelija kiteytti: ”Jos ratkaisu on eettisesti kyseenalainen, sitä ei pitäisi palkita, vaikka se olisi kuinka kekseliäs.” Myös ”turvallisuus menee kaiken edelle – ei voi palkita ideaa, joka vaarantaa potilasturvallisuuden tai työntekijät.” Opiskelijat miettivät myös innovaation skaalautuvuutta: ”Jos vaikutus jää tosi pieneksi tai vain yhteen paikkaan, niin onko se silloin palkitsemisen arvoinen?”
Arviointiprosessi tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden syventää ymmärrystä innovaatioiden arvioinnista ja kehittämisestä. Työskentely vahvisti erityisesti analyyttistä ajattelua, argumentointitaitoja ja kykyä tarkastella ratkaisuja eri näkökulmista.
Opiskelijat reflektoivat arvioijana toimimistaan yllättävän vaativaksi mutta samalla antoisaksi, kuten eräs opiskelija kertoi: ”Hyvä arvioija katsoo asioita monesta eri näkökulmasta – ei vain omasta, vaan myös potilaan, omaisten ja käyttäjien.” Arviointi ei ollut pelkkää mielipiteiden jakamista, vaan taustalla tarvittiin ymmärrystä hoiva- ja hoitotyön arjesta, etiikasta ja toimintaympäristöistä: ”Täytyy tuntea hoitotyön periaatteita, lakia ja sitä, miten eri paikoissa oikeasti työskennellään.” Opiskelijat korostivat myös avointa ja ennakkoluulotonta otetta sekä kykyä perustella omat näkemykset: ”Pelkkä fiilis ei riitä — pitää pystyä perustelemaan, miksi joku ratkaisu on parempi kuin toinen.”
Opiskelijaraati osoitti, että opiskelijat voivat toimia paitsi kehittäjinä myös kriittisinä arvioijina. Heidän näkökulmansa tuo päätöksentekoon tuoreutta ja auttaa tunnistamaan ratkaisuja, jotka ovat merkityksellisiä tulevaisuuden ammattilaisten kannalta.
Osallistuminen kilpailuraatiin oli todella mielenkiintoinen ja avartava kokemus, sillä innovaatiot herättivät paljon pohdintaa niiden hyödyntämisestä ja toimivuudesta. Raadissa parasta oli pienryhmissä mielipiteiden analysointi arvioitavista töistä. Raatiin osallistuminen oli todella hieno kokemus, pohti sosionomiopiskelija Jonna Kotkavuori.
Opiskelijaraati valitsi finaaliin päässeistä 36 innovaatiosta kolme suosikkia, yhden kustakin kategoriasta. Voit tutustua kaikkiin innovaatioihin Huomisen hoivatyö -innovaatiot | Työterveyslaitos . 17.9.2026 Helsingin Tavastialla järjestetyssä juhlassa voittajat palkittiin kukkasin ja kunniakirjoin. Seuraava askel on lähteä tutkimaan, miten innovaatiot ovat syntyneet ja miten niitä voi ruokkia kasvamaan edelleen ja menestymään.
CareFuture tutkimushanketta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Kirjoittajat: sosionomiopiskelija Jonna Kotkavuori, yamk opiskelija Lilja Toiviainen, lehtori Mari Laaksonen
Kuva: Mari Laaksonen
Kommentit