Usein viestitään hankkeen tuloksista, tapahtumista, uusista palveluista tai hankituista laitteista, mutta unohdetaan kertoa, mikä mahdollisti niiden toteuttamisen. Rahoittajatieto kertoo, miten hanke on ylipäätään voinut syntyä ja miten se on voitu toteuttaa. Elokuvien lopputeksteissäkin luetellaan kaikki tahot, jotka mahdollistivat lopputuloksen.
Moni ajattelee, että rahoittajaviestintä tarkoittaa lähinnä logon lisäämistä julisteeseen. Hyvä rahoittajaviestintä vastaa kysymyksiin siitä, kuka rahoittaa, miksi rahoittaa, mitä rahoituksella tavoitellaan ja mitä vaikutuksia rahoituksella on saatu aikaan.
Miksi rahoittajatiedosta viestitään?
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa rahoittajatieto kertoo siitä, miten julkista rahaa käytetään yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, uusien toimintatapojen kehittämiseen tai esimerkiksi laite- ja oppimisympäristöinvestointeihin.
Julkisella rahalla toteutettavissa hankkeissa rahoittajatieto on osa avointa yhteiskuntaa ja läpinäkyvää tiedonkulkua. Samalla se auttaa tekemään näkyväksi hankkeiden tuloksia ja vaikutuksia. Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin julkista rahaa käytetään, millaisia tuloksia sillä saadaan aikaan ja ketkä toimintaa rahoittavat.
Rahoittajat eivät rahoita hankkeita vain hankkeiden vuoksi. Ne eivät jaa rahaa sattumalta, vaan hankkeiden avulla ne toteuttavat omia yhteiskunnallisia tavoitteitaan, kuten vihreää siirtymää, digitalisaatiota ja osaamisen kehittämistä.
Hankkeet tekevät näkyväksi sen, mitä eurooppalaisella yhteistyöllä saadaan aikaan: mihin EU-varoja käytetään, millaisia vaikutuksia rahoituksella syntyy ja miten alueet, yritykset ja oppilaitokset hyötyvät.
Euroopan unioni mahdollistaa suuren määrän hankkeita, joiden avulla organisaatiot voivat palkata uusia asiantuntijoita. Hankkeilla onkin myös merkittävä työllistävä vaikutus.
Miksi rahoittajatieto unohtuu?
Harva unohtaa rahoittajatiedon tahallaan. Useimmiten syy on sama kuin monessa muussakin viestintämokassa: kiire. Somejulkaisu tehdään nopeasti, uutinen halutaan julkaista saman tien tai vastuut viestinnästä ovat epäselviä. Lisäksi rahoittajaviestintä mielletään helposti irralliseksi ja pakolliseksi elementiksi, joka lisätään sisältöön vasta viime metreillä.
Joskus rahoittajan viestintäohjeet ja etenkin niiden tulkinta voivat tuntua vaikeaselkoisilta. Toisinaan hanketoimijat pitävät rahoittajatietoa itsestään selvänä. Kyllähän kaikki nyt tietävät, että tämä hanke on EU:n osarahoittama. Joskus ajatellaan, ettei yksi julkaisu ole niin tärkeä, petrataan sitten seuraavassa postauksessa tai uutisessa.
Esimerkiksi EU:n rahoittamissa hankkeissa rahoittaja on kuitenkin mainittava kaikessa hankkeen viestinnässä. Siis kaikessa.
Hyvä muistisääntö onkin tämä: jos viestissä mainitaan hanke, siinä pitäisi näkyä myös rahoittaja. Tämä koskee yhtä lailla verkkouutisia, sosiaalisen median julkaisuja, tapahtuma- ja mainosmateriaaleja, esityksiä, videoita, podcasteja kuin uutiskirjeitäkin.
Toimiva hanketarina etenee usein näin: ensin tunnistetaan ongelma, sitten rahoitus mahdollistaa ratkaisun. Hankkeessa tehdään käytännön kehittämistyötä, jonka seurauksena syntyy tuloksia ja vaikutuksia.
Miten muistaa rahoittaja joka kerta?
Ajattelutavan muutos on olennainen. Omaksu rahoittajan viestintäohjeet ja tee rahoittajatiedon huomioimisesta rutiini. Älä kysy, pitääkö rahoittajatieto lisätä, vaan tarkista, missä ja miten se näkyy. Varmista myös, että se on esitetty rahoittajan ohjeiden mukaisesti.
Muistin tueksi kannattaa tehdä tarkistuslista, jonka silmäilet läpi ennen jokaista julkaisua tai muuta viestintätoimenpidettä. Tarkista ainakin, että rahoittaja on mainittu tekstissä ja että rahoittajalogo ja mahdollinen rahoittajalauseke on lisätty. Varmista samalla, että muutkin mahdolliset näkyvyysvaatimukset täyttyvät.
Omaa työtään voi helpottaa tekemällä valmiit pohjat, joissa rahoittaja näkyy. Tee siis helposti muokattavat pohjat esityksiin, someen, julisteisiin ja tapahtumailmoituksiin. Kun rahoittajaviestintä on rakennettu osaksi materiaaleja, virheitä ja unohduksia tulee vähemmän.
Hankkeen viestintävaatimuksiin kannattaa tutustua koko hanketiimin voimin. Ei riitä, että projektipäällikkö tai hankeviestijä tuntee ohjeet. Käytännössä kaikki hanketoimijat osallistuvat hankkeen näkyväksi tekemiseen tavalla tai toisella.
Rahoittajatiedon unohtuminen ei ole pieni virhe
Moni suhtautuu rahoittajatietoon viestinnällisenä yksityiskohtana, vaikka rahoittajalle kyse voi olla näkyvyysvelvoitteen täyttämisestä.
EU, Business Finland tai jokin säätiö voi tuntua abstraktilta ja kuivakkaalta. Konkreettisempi tapa on kertoa, mitä rahoitus merkitsee ihmisille. Esimerkiksi ”EU-rahoituksen ansiosta yli sata opiskelijaa pääsee käyttämään uutta oppimisympäristöä” tai ”EU:n osarahoittaman hankkeen avulla alueen yritykset saavat käyttöönsä sellaista osaamista ja teknologiaa, johon niillä ei muuten olisi mahdollisuutta.”
Kun hankkeessa viestitään onnistumisista, tuloksista ja vaikutuksista, rahoittajasta kertominen muutoinkin kuin logorivillä tai irrallisena lauseena uutisen lopussa on osa vastuullista, läpinäkyvää ja ammattimaista hankeviestintää.
Hankkeen tuloksista viestiminen kertoo, mitä saatiin aikaan. Rahoittajasta viestiminen kertoo, miksi se oli mahdollista. Parhaimmillaan rahoittaja ei ole irrallinen lisäys vaan osa itse hanketarinaa.
Muista nämä:
- Tarkista näkyvyysvaatimukset ennen julkaisua.
- Kerro selkeästi, kuka rahoittaa.
- Kerro, mitä rahoitus mahdollistaa.
- Liitä rahoittaja osaksi hankkeen vaikutuksia ja tuloksia.
- Hyödynnä valmiita pohjia, joissa logot ja mahdolliset rahoituslausekkeet ovat mukana valmiiksi.
Kirjoittaja ja kuva: Hanna Ylli, viestinnän asiantuntija | tutkimus, kehitys ja innovaatiot, TAMK
Kommentit