TAMKin 60-vuotias pääkampus on omalaatuinen yhdistelmä historiaa ja tulevaisuutta

HUBSin ikkunaseinää

Jos TAMKin päätalon kolmoskerroksen käytävällä kohtaisivat 1960-luvun rakennustekniikan lehtori ja nuori Learning Labin projektiin osallistuva vaihto-opiskelija, mitä he mahtaisivat sanoa toisilleen? Good morning, what a great day to make new discoveries?

Teiskontien ja Kuntokadun kainalossa sijaitseva Tampereen ammattikorkeakoulun kampus täyttää 60 vuotta. Valmistuessaan vuonna 1961 talon valtasi Tampereen teknillisen opiston väki. Silloisessa Tekussa oli alle 2000 teknikko- ja insinööriopiskelijaa, nykyisessä monialaisessa TAMKissa yli 10 000 opiskelijaa. Kerrospinta-alaa rakennuksissa on parin Hakametsän jäähallin verran, noin 47 000 m².

Kuuden vuosikymmenen aikana taloon on syntynyt kerrostumia ja yksityiskohtia, jotka kertovat siitä, että aina on mukauduttu aikakauden vaatimuksiin. Tämän päivän kampusalue onkin omalaatuinen yhdistelmä historiaa ja tulevaisuutta. Hiljaisen pandemialukuvuoden aikana, kun käytävillä oli hiljaista, ehti ympäristöä tarkkailla uusin silmin ja löytää itsensä historian ja tulevaisuuden risteyskohdasta.

Rakennusalan opetushenkilöstön kuvia seinällä

Päätalon kolmoskerroksen seinällä katsoo rivistö vakavan näköisiä herroja, rakennusalan opetushenkilöstöä vuosien varrelta. Kun avaa käytävän välioven, eteen avautuu upouusi Learning Lab, joka on avoinna kaikille opiskelijoille.

Nykyiset tamkilaiset ovat nähneet toinen toistaan hienompia kampuksia eri puolilla Suomea, Eurooppaa ja laajemminkin. TAMKin kotipesä voi olla puitteiltaan melko vaatimaton, mutta tärkeämpää onkin se, mitä sen sisältä löytyy. Jos nämä seinät osaisivat kertoa, niillä olisi melkoinen historiikki kerrottavanaan, 60 vuotta suomalaista ammatillisen koulutuksen historiaa: arkea ja juhlaa, rohkeita kokeiluja, uusia innovaatioita, luentoja, harjoituksia ja tenttejä, kymmeniä tuhansia suoritettuja tutkintoja – ja yhtä monta inhimillistä tarinaa.

Tamkilaiset puhuvat mielellään yhteisöllisyydestä, se on TAMKille tyypillinen arvo, joka on luettavissa korkeakoulun strategiassakin. Arjessa yhteisöllisyys toteutuu ennen muuta ihmisten kohtaamisissa ja yhdessä tekemisessä. Millainen jälki mahtaa jäädä TAMK-yhteisöön tästä virtuaalis-digitaalisesta aikakaudesta? Kaipuu kampukselle on ollut nähtävissä ja kuultavissa, sinne palataan niin pian kuin mahdollista. Oma kampus on tärkeä kiintopiste ja tukikohta, se kokoaa yhteen opiskelijat, henkilöstön ja kumppanit, ja näistä muodostuu se yhteisö.

Korkeakoulu tarvitsee kampuksensa tulevaisuudessakin. Visiot kampuskehittämisessä ulottuvat nyt vuoteen 2030 ja ylikin. Avainsana on yhteiskehittäminen. Miten siinä onnistumme – yhteisöllisyyden, toimivuuden, turvallisuuden ja yleisen viihtyvyyden rakentamisessa – vaikuttaa merkittävästi opiskelu- ja työmotivaatioon. Kymmenen vuoden kuluttua tamkilaiset viettävät ehkä kampuksen 70-vuotispäivää ja kertovat toisilleen tarinoita, miten viisaita ratkaisuja ne silloin tekivätkään.

Tiesitkö että…

TAMKin juhlasali tyhjillään

Pääkampuksen eli vanhan Tekun juhlasali oli valmistuttuaan pitkään yksi Tampereen suurimmista saleista, yli 600-paikkainen, ja toimi muun muassa elokuvasalina ja keikkapaikkana.

Juhlasalin lavalla on 1970-, 80- ja 90-luvulla nähty muun muassa Ramones, Konsta Jylhä ja Kaustisen pelimannit, Hurriganes, Mud, Eva Dahlgren, Eppu Normaali, Dr. Feelgood, Peer Günt, Wigwam, Vesa-Matti Loiri, Hanoi Rocks, Hassisen kone, Tabula Rasa, Sleepy Sleepers, Stevie Ray Vaughan ja monta muuta oman aikakautensa tähteä.

Teksti: Leena Stenman, tuottaja, sisäinen viestintä
Kuvat: Leena Stenman, Essi Kannelkoski

Lukemista:
Suvi Nenonen, Sami Kärnä, Juha-Matti Junnonen, Sari Tähtinen, Niclas Sandström (toim.): Oppiva kampus – How to co-create campus? Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. 2015.

 

Kommentit

Olihan siellä hieno opiskella 76-79. Hyvät puitteet ja labrat.

Pertti Hult

21.2.2024 21:00

Leena, hieno historiakatsaus! Pääkampus tosiaan rakentui vaiheittain ensin vuoina 1961 – 76 ilman C- ja F-siipiä. A-siipi taisi olla se mitä oli valmiina jakson 1. vuotena, mutta pääosa muustakin tehtiin pian sen jälkeen. Viimeinen oli muistini mukaan 1976 valmistunut H-siipi. Nykyisen G-siiven tilalla tosin oli matala rakennuslaboratoriosiipi.

Kattava peruskorjaus rakennusta laajentavana ajoittui vuosille 1998 (?) – 2015. Alkuvaiheessa tehtiin C-siipi ja F-siipi. Välissä tosin valmistui 90-luvulla ravintolasali ½Q. Viimeisenä korvattiin alkuperäinen pieni G-siipi nykyisellä sisältäen ravintolan keittiön uudistamisen (2012), ja uudistettiin ja laajennettiin liikuntahalli (2015?).

Mikko Naukkarinen

20.9.2021 15:20

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *