Haastattelimme kahta kokenutta ammattilaista, Kristiinaa ja Mirjaa. Heidän uransa ovat eri aloilta, mutta molemmille työssä jatkaminen liittyy siihen, että työ tuntuu mielekkäältä, joustaa elämäntilanteen mukaan ja antaa tilaa hyödyntää omaa osaamista.
Työuraa saa muokata
Kristiina on tehnyt pitkän uran IT-alan asiantuntija- ja kehittämistehtävissä. Hänen kokemuksensa mukaan työssä jaksamisen kannalta ratkaisevaa on ollut itselle sopivan roolin tunnistaminen. Aina ei tarvitse tavoitella lisää haasteita, vaan työn sisältöä voi muokata omiin vahvuuksiin, voimavaroihin ja elämäntilanteeseen sopivaksi.
Mirja on työskennellyt pitkään hammaslääkärinä julkisella ja yksityisellä sektorilla. Hän toteutti pitkäaikaisen haaveensa, ja vietti muutaman työvuoden pienemmällä paikkakunnalla toisella puolella Suomea. Se vahvisti hänelle työn merkityksellisyyttä. Nyt tärkeintä on mahdollisuus tehdä työtä omaan tahtiin, arjen rytmittäminen itselle sopivaksi tukee halua jatkaa työelämässä.
Nämä kokemukset tuovat esiin sen, että oman työn ei tarvitse näyttää samalta koko uran ajan, vaan se saa muuttua ihmisen mukana. Oletko sinä pysähtynyt miettimään, millainen tapa tehdä työtä palvelisi sinua parhaiten juuri nyt?
Motivaatio syntyy merkityksestä ja uteliaisuudesta
Kristiinalle uteliaisuus ja uuden oppiminen ovat kantaneet läpi uran. Kiinnostus teknologiaan ja rohkeus hypätä uusiin tilanteisiin pitävät työn mielekkäänä. Hän kuvaa vahvuudekseen kykyä mennä uusiin tilanteisiin avoimin mielin.
Mirjalle motivaatio syntyy työn merkityksellisyydestä. Hän kokee tärkeäksi sen, että voi käyttää kokemustaan asiakkaidensa hyväksi ja kohdata heidät nyt kiireettömämmin. Kun uraa ei enää tarvitse rakentaa ylöspäin, tilalle voi tulla uudenlainen vapaus tehdä työtä omalla tavalla.
Kristiinan ja Mirjan tarinoita kuunnellessa huomaa, että motivaatio ei välttämättä vähene iän myötä, vaan voi muuttaa muotoaan. Toiselle motivaatio on oppimista, toiselle työn merkitystä tai rauhallisempaa rytmiä.
Oppiminen on vastavuoroista
Oppiminen ei pysähdy tiettyyn ikään. Kristiina seuraa uusia ilmiöitä, kokeilee ja oppii mielellään käytännön kautta. Oppiminen on hänelle tapa pysyä mukana muutoksessa ja pitää työ kiinnostavana. Hän haluaa myös jakaa osaamistaan sparraamalla nuorempia.
Mirjan näkökulmasta osaaminen näkyy erityisesti kokemuksen tuomana varmuutena. Nuoremmilla kollegoilla voi olla hallussaan uusimpia tekniikoita ja toimintatapoja, mutta hänellä on paljon hiljaista tietoa, jota ei opita oppikirjoista. Työyhteisössä ei tarvitse valita kokemuksen ja uuden välillä, vaan ne täydentävät toisiaan.
Kristiinan ja Mirjan tarinoissa yhdistyvät kokemus, joustavuus ja kyky tehdä valintoja, jotka tukevat hyvinvointia. Työssä jatkaminen tuntuu mahdolliselta silloin, kun työn sisältö, työympäristö ja oma elämäntilanne kohtaavat riittävän hyvin. Pitkä työura ei rakennu vain sitkeydestä, vaan myös uteliaisuudesta, rohkeudesta ja vapaudesta tehdä työtä omannäköisesti.
Mikä on sinun supervoimasi, joka on kirkastunut vuosien saatossa?
Työura55+-hankkeesta innoituksensa saaneessa haastattelusarjassa on haastateltu yli 55-vuotiaita työnhakijoita ja työntekijöitä sekä varttuneiden työntekijöiden esihenkilöitä. Haastatteluissa on käsitelty varttuneiden työntekijöiden motivaatiota, työurajohtamista, työhyvinvointia sekä osaamisen kehittämistä. Henkilöiden nimet on muutettu.
Kirjoittajat: Milla Helander tradenomi YAMK -opiskelija, Marjo Mattola tradenomi YAMK -opiskelija, Karel Suvitie sairaanhoitaja YAMK -opiskelija ja Päivi Heimonen, yliopettaja, sosiaali- ja terveysala, TAMK. Blogi on kirjoitettu osana TAMKin YAMK-opintojaksoa Projektiosaaminen.
Kuva: Karel Suvitie.
Asiasanat: Työura55+, ikäjohtaminen, työurajohtaminen, haastattelu
Kommentit