Kestävyys, tuottavuus, digitalisaatio, tekoäly, kriittinen infrastruktuuri ja kansallinen turvallisuus, siinä muutamia keskeisiä rakentamisen tutkimusta ohjaavia teemoja. CREON-konferenssissa tarkasteltiin rakennusalan systeemistä murrosta aikana, jolloin tuottavuus-, kestävyys- ja digitalisaatiotavoitteet kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Konferenssin esitykset käsittelevät laajasti alan muutosta tekoälystä, BIM-ratkaisuista ja digitaalisista kaksosista kiertotalouteen, purkamiseen, materiaalien uudelleenkäyttöön sekä uusiin yhteistyö- ja toimitusmalleihin. Yhdistävänä tavoitteena kaikilla tutkijoilla oli löytää vastauksia siihen, miten rakennusala voi hyödyntää uusia teknologioita, toimintatapoja ja yhteistyörakenteita luodakseen enemmän arvoa samalla, kun se vastaa ilmasto- ja tuottavuushaasteisiin.
Rakennusala on murroksessa, jossa tarvitaan uudenlaista ajattelua, yhteistyötä ja oppimista. Konferenssissa Kira Circularis -hankeen asiantuntijat puhuivat organisaatioiden oppimisen roolista muutoksen mahdollistajana. Kestävien innovaatioiden toteuttaminen vaatii sekä yksilöiden että organisaatioiden kykyä oppia, uudistua ja rakentaa yhteistä tulevaisuusnäkemystä. Konferenssissa esitettiin transformatiivisen tulevaisuusoppimisen malli, joka tarjoaa rakennusalan toimijoille käytännön työkaluja monimutkaisten muutosten hallintaan ja kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseen.
Rakennusalan siirtymä kiertotalouteen edellyttää uusia toimintamalleja myös rakennusosien uudelleenkäytön näkökulmasta. TAMK:sta konferenssissa oli myös RETAKE-hanke, jonka asiantuntijat ovat selvittäneet rakennusalan yritysten valmiuksia ottaa käyttöön niin sanottuja take-back-liiketoimintamalleja, joissa rakennusosat palautuvat käytöstä uudelleenkäytettäviksi tai kunnostettaviksi ja kunnostuksen jälkeen takaisin käyttöön joko samaan tai uuteen kohteeseen. Tulokset osoittavat, että nykyiset hankekäytännöt ja sopimusrakenteet eivät vielä riittävästi tue rakennusosien kiertoa koko niiden elinkaaren ajan. Samalla korostuu tarve kehittää hankintakäytäntöjä, materiaalien jäljitettävyyttä sekä uudelleenkäyttöä tukevia ohjeistuksia ja osaamista.
Keynote-puheenvuorossaan Skanskan Miro Ristimäki haastoi yleisön pohtimaan tarkemmin, mikä kaiken tämän muutoksen keskellä luo arvoa. On myös tärkeää ymmärtää, miten nykyhetkeen on päädytty, jotta tiedetään miten ja millaisessa ympäristössä muutosta edistetään. Aalto-yliopiston Olli Seppänen puolestaan kuvaili tutkimuksen ja yritysmaailman yhteistyötä avoimessa Building 2030 -konsortiossa. Konsortio pyrkii kehittämään rakennusalasta luotettavamman, käyttäjälähtöisemmän, kestävämmän, tuottavamman ja inspiroivamman. Tavoitteita mitataan ja tutkimuksen suuntaaminen pyritään pitämään ketteränä ja hallintobyrokratia matalana yritysten ja tutkijoiden välisissä suhteissa.
Chalmersin yliopisto Göteborgista esitteli regeneratiivista rakentamista useassa esityksessä. Regeneratiivisessa rakentamisessa urbaani ympäristö ja luonto pyritään kytkemään yhteen siten, että sekä ihmiset että luonto voivat paremmin. Regeneratiivinen rakentaminen alkaa saada jalansijaa, koska kestävä kehitys ei enää riitä luontokadon aina vain kiihtyessä. Suomikin on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. On siis uudistuttava ja ennen kaikkea ajateltava uudelleen, koska elinympäristömme hyvinvointi on keskeistä myös oman hyvinvointimme kannalta.
Osana konferenssia pääsimme tutustumaan myös Koskelan varikon työmaahan ekskursion muodossa. Isoilla julkisilla hankkeilla on osaltaan myös rooli johtaa alan muutosta ja ajaa sisään uusia toimintatapoja ja teknologiaa. Projektissa on käytetty esimerkiksi dronekuvaamista aluesuunnitteluun ja ajantasaisen tilannekuvan luomiseen. Hankeallianssille osa budjetista on myös varattu vähähiilisten ja kiertotalouden mukaisten toimien edistämiseen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kestävyysvaikutuksiltaan suurien toimenpiteiden mahdolliset perinteiseen ratkaisuun verrattuna suuremmat kustannukset voidaan kattaa tästä varauksesta.
Verkostoitumaan päästiin myös merellisissä maisemissa vierailulla Suomenlinnassa ja illallisristeilyllä Helsingin edustalla. Rakentamisen kehittämiseen panostetaan ympäri maailmaa ja pohjoinen sekä läntinen Eurooppa on tämän kehityksen etujoukoissa.
Kirjoittajat:
Pyry Harsunen, projektipäällikkö, Rakennettu ympäristö ja biotalous
Sanna Kujansuu, projektipäällikkö, Rakennettu ympäristö ja biotalous
Kommentit