Ari ja Jaana ovat yli 55-vuotiaita työnhakijoita, joilla on kummallakin pitkä ja monivaiheinen urapolku: Arilla myyntitehtävissä ja tuotevastaavana lukuisilla eri teollisuuden aloilla, Jaanalla myynnin ja markkinoinnin parissa lääke- ja elintarviketeollisuudessa. Kumpikin kertoo olevansa paitsi työkykyisiä, myös täynnä virtaa ja motivaatiota jatkaa työelämässä. Nykyinen työmarkkinatilanne on hankala kaikille työnhakijoille, mutta mitkä tekijät heidän mielestään vaikeuttavat erityisesti varttuneiden työnhakijoiden työllistymistä?
Kumpikin heistä on huomannut rekrytointiprosessien muuttuneen. Työnhakuprosesseissa on mukana merkittävästi enemmän hakijoita, rekrytoinnille ja huolelliselle kohtaamiselle tuntuu olevan vähemmän aikaa. Ari on kuullut haastattelijalta itseltään, miten vaikeaa hakijoiden karsiminen nykyään on. Jaana on joutunut kyselemään hakemuksensa perään kuullakseen automaattisen karsintajärjestelmän epäonnistuneen hylkäysviestin lähetyksessä.
Tällaiset kokemukset työnhakijoina ovat saaneet heidät suhtautumaan epäilevästi rekrytointien järjestämistapaan ja siihen, tuottaako tämä toivottuja tuloksia. Ari muistuttaa, että palkkaamalla myyjänsä ensisijaisesti aihealueosaamisen perusteella, saa myyjikseen insinöörejä.
” Kyllähän se on työnantajapuolella se pallo. Mun ikäisten työnhakijoiden kohdalla ei työllistyminen ole halusta tai kokemuksesta kiinni.” -Ari
Jaanan ja Arin kokemissa rekrytoinneissa tunnutaan arvostavan tutkintoa ja tuoreinta osaamista verkostojen ja kokemuksen sijaan. Teknisestä osaamisesta ei olla aina oltu edes kovin kiinnostuneita. Asiakkuudenhallinnan ohjelmistoja käyttäneestä ja markkinointimateriaaleja tehneestä Arista tuntuu kieltämättä huvittavalta vastata rekrytoijan kysymykseen: ”Osaatko käyttää tietokonetta?”
Tällaiset työnhakijan ikää koskevat oletukset ovat Arin ja Jaanan kertomassa muulloinkin esillä. Tämä näkyy joissakin haastatteluissa vaivaantuneena tai hämmentyneenä tunnelmana, ikään kuin yli 55-vuotiaan työnhaussa olisi jotain äärimmäisen poikkeuksellista. Arille on joissakin rekrytoinneissa myös suoraan kerrottu asiakkaan hakevan ”nuorempaa tekijää”.
Puuttuuko työnantajilta luottoa varttuneiden työntekijöiden kykyyn oppia? Arin ja Jaanan mukaan kykyä tutustua uusiin työkaluihin ja teknologioihin kyllä on. Ari on rakentanut itselleen laajan verkoston LinkedIn-palvelussa ja Jaana on lääketeollisuuden urallaan suorittanut terveystaloustieteen opintoja. Heidän mielestään olisi kuitenkin tärkeää tunnistaa, että varttuneiden työntekijöiden osaamisen kehittäminen huomioisi elämäntilanteen. Kokemuksen ja kertyneiden taitojen hyödyntäminen uudella urapolulla on mahdollista yli 55-vuotiaana. Kokonaan uuden tutkinnon opiskelu ei sitä kaikille yli 55-vuotiaille ole.
”Tein sen päätöksen, että en lähde opiskelemaan uutta tutkintoa enää. Mulle tuli 62 tänä vuonna mittariin.” -Jaana
Aiemmat kokemukset antavat Arille ja Jaanalle perspektiiviä myös työttömyyteen, jonka kaikki vaikutukset eivät ole näyttäytyneet negatiivisina. Omaan palautumiseen, hyvään lepoon ja omasta kehosta huolehtimiseen on ollut eri tavalla mahdollisuus. Viimeiset työvuodet ovat olleet stressaavia. Tämän löytämänsä energian ja motivaation he haluaisivat käyttää työelämässä, jos heille tarjoutuu siihen mahdollisuus.
En mä halua mitään laattaa enkä muistomerkkiä. Vain semmoisen kokemuksen, että on ollut tarpeellinen työelämässä. -Jaana
Työura55+-hankkeesta innoituksensa saaneessa haastattelusarjassa on haastateltu yli 55-vuotiaita työnhakijoita ja työntekijöitä sekä varttuneiden työntekijöiden esihenkilöitä. Haastatteluissa on käsitelty varttuneiden työntekijöiden motivaatiota, työurajohtamista, työhyvinvointia sekä osaamisen kehittämistä. Henkilöiden nimet on muutettu.
Lähteet:
Lindström, J. (2025). Konkarit töihin – Suomen malli ja sen kokeilu. 55+ -hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:38. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/111432c0-6aac-444c-b958-4359238da9f6
Kirjoittajat: Milla Helander tradenomi YAMK -opiskelija, Marjo Mattola tradenomi YAMK -opiskelija, Karel Suvitie sairaanhoitaja YAMK -opiskelija ja Päivi Heimonen, yliopettaja, sosiaali- ja terveysala, TAMK. Blogi on kirjoitettu osana TAMKin YAMK-opintojaksoa Projektiosaaminen.
Kuva: Karel Suvitie.
Asiasanat: Työura55+, ikäjohtaminen, työurajohtaminen, haastattelu, rekrytointi
Kommentit