Hyppää sisältöön
TAMK-blogi

Artikkelit vuodelta 2026

Mitä kaikkea turvallisuus tarkoittaa?

Pohdintoja SAFE tutkimusryhmän näkökulmasta Turvallisuus mielletään usein näkyviksi rakenteiksi: lukituiksi oviksi, suunnitelmiksi, ohjeiksi ja järjestelmiksi, joiden tehtävänä on ehkäistä riskejä ja hallita uhkia. Tampereen ammattikorkeakoulun SAFE tutkimusryhmä tarkastelee turvallisuutta huomattavasti laajempana ilmiönä. Turvallisuus on yhtä aikaa rakenteellista ja kokemuksellista; yksilöllistä ja yhteisöllistä. Se rakentuu arjessa. Sitä koetellaan kriiseissä. Sen varaan rakentuvat luottamus, osallisuus ja toimintakyky.

Voiko hullusta yhdistelmästä syntyä toimiva osaajakoulutus?

Pienten osaamiskokonaisuuksien pitäisi olla modulaarisia ja pinoutuvia. Termit alkavat jo olla tuttuja koulutuskentässä. Käytäntö on vaikeampi. Miten irrallisista opintojaksoista luodaan oppijalle järkevä kokonaisuus? Ja miten tämä järkevyys perustellaan muille? Tampereen ammattikorkeakoulun sote-yksikön kehittämispäivillä järkevyyttä etsittiin hulluttelun kautta. Jatka lukemista, jos haluat tietää, miten hedelmäpeli liittyi tähän.

Työkaluja merkityksellisemmän työntekijäkokemuksen rakentamiseen

Työelämä muuttuu vauhdilla. Erityisesti vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla osaavan henkilöstön houkutteleminen ja sitouttaminen edellyttää, että työntekijäkokemus koetaan merkitykselliseksi. MERIT-kehittämisohjelman tuottama Vetoa ja pitoa: opas merkitykselliseen työntekijäkokemukseen tarjoaa tähän käytännönläheisen ratkaisun: 11 työkalua, joiden avulla työpaikat voivat vahvistaa työn merkityksellisyyttä, työhyvinvointia ja työnantajamielikuvaa.

Yli 55-vuotiaalta työnhakijalta voi löytyä paljon kokemusta, mutta todelliseen testiin joutuu sitkeys ja kärsivällisyys

Tämänhetkisillä heikoilla työmarkkinoilla yli 55-vuotiaat työnhakijat joutuvat muiden hakijoiden kanssa kilpailemisen lisäksi kohtaamaan myös työnantajien haluttomuutta palkata varttunut työntekijä. Työnantajien käsityksillä varttuneiden työntekijöiden joustavuudesta ja sopeutumiskyvystä on merkitystä. Moni työnantaja turvautuu mieluummin tuttuun, entiseen tai jo eläköityneeseen työntekijään kuin palkkaa täysin uuden varttuneen työnhakijan. Tilanne ei ole epätavallinen, sillä miltei kuudesosa vanhuuseläkkeelle siirtyvistä on edeltävästi työtön (Lindström, 2025, s. 13).

Välittäminen on esihenkilön supervoima varttuneiden työntekijöiden johtamisessa

Yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työssä pysymistä tukevat työn laatu, turvalliset työolot, joustavat työjärjestelyt, sekä mahdollisuus sovittaa työ elämäntilanteeseen. Pidempää työuraa ei voida tukea vain terveyteen tai eläkeikään liittyvillä ratkaisuilla, vaan varttuneiden työntekijöiden työurien johtaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja ennakoivaa johtamisotetta. Työuran tukemisen tulisi olla pitkäjänteistä, koska vasta eläkeiän lähestyessä aloitettavien toimien vaikutus voi saapua liian myöhään.

NATO STO 2026 haastaa korkeakoulut uudistumaan 

Turvallisuusympäristön muutokset, teknologian nopea kehitys ja kasvavat varautumis- sekä resilienssivaatimukset näkyvät yhä vahvemmin myös korkeakoulujen toiminnassa. NATO Science & Technology Organizationin (STO) vuoden 2026 Collaborative Programme of Work (CPoW) tarjoaa kiinnostavan näkymän siihen, millaisia tutkimus- ja kehitysteemoja kansainvälisessä turvallisuus- ja puolustustutkimuksessa pidetään strategisesti tärkeinä tulevina vuosina. Raportti ei ole kiinnostava vain puolustusalan toimijoille. Se tarjoaa myös korkeakouluille arvokasta tietoa siitä, millaista osaamista, tutkimusta ja innovaatioympäristöjä tulevaisuudessa tarvitaan.

Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1966 valmistuneiden sähköinsinöörien vierailu

Kesäkuinen vierailu TAMKissa tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa suomalaisen insinöörikoulutuksen historiaan ja sähkötekniikan opetuksen alkuvaiheisiin Tampereella. Vuonna 1966 Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta valmistuneet sähköinsinöörit palasivat entiseen opinahjoonsa muistelemaan opiskeluaikaansa, vertaamaan mennyttä nykyiseen ja jakamaan kokemuksiaan ajalta, jolloin insinööriopinnot, työelämä ja opiskelijakulttuuri näyttivät monin tavoin erilaisilta kuin tänään.

Itsetuntemus auttaa selviytymään kirjoittamisen haasteista uutistyössä

Kirjoittaminen lähtee taidosta kuunnella ja halusta ottaa selvää siitä, mistä kirjoittaa. Usein kuitenkin unohtuu, että ympäristön havainnoinnin lisäksi hyvän kirjoittajan on tarkasteltava myös itseään, vaikka kyse ei olisi omaelämäkerrasta tai runokokoelmasta, vaan esimerkiksi luovasta asiantuntijatyöstä. Jos reflektointia ei ole tottunut tekemään, se voi tuntua aluksi työläältä – pelottavaltakin. Miksi itseään kannattaa kuitenkin olla valmis tarkastelemaan?

Osaamisen tasoluokittelu pienissä osaamiskokonaisuuksissa

Työelämässä ei kysytä opintopisteitä – kysytään, mitä osaat ja millä tasolla. Tämä on keskeinen haaste pienille osaamiskokonaisuuksille: miten kuvata niiden tuottama osaaminen niin, että työnantaja ymmärtää nopeasti, mitä osaaminen tarkoittaa käytännössä? Korkeakouluissa tehty kehitystyö korostaa, että osaamisen kuvausten tulee olla yhteismitallisia, selkeitä ja työelämälähtöisiä. Mutta pelkkä osaamistavoitteiden lista ei riitä – tarvitaan myös tapa kuvata osaamisen taso ja kehittyminen. Millainen voisi olla työelämälähtöinen malli?

Fokuksessa kestävän liikkumisen prosumer-ratkaisut kaupungeissa

Prosumerismilla on merkittäviä mahdollisuuksia edistää kestävän liikkumisen siirtymää kaupungeissa. Osallistumisen matala kynnys, näkyvät hyödyt, nopea palaute ja yhteisöllisyys olivat asiantuntijoiden tunnistamia onnistumisen elementtejä prosumerismille. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat kansalaisten tuottama data, resurssien yhteiskäyttö ja yhteisöjen tuottamat kokeilut, jotka tarvitsevat tuekseen kaupunkien, yritysten ja eri verkostojen tukea.